Budjettia lyhyesti

Verokevennykset odottavat palkkaratkaisuja

Talousarvioesityksen vero- ja maksupoliittinen linja on finanssipoliittisesti hieman kiristävä. Näiltä osin esitys tulee kuitenkin syksyn aikana muuttumaan, sillä avoinna ovat niin palkkaratkaisut kuin tulevan palkkakehityksen perusteella harkittavat verokevennyksetkin.

Esitykseen sisältyy tuloveroasteikon tuloluokkien rajojen nostaminen yhdellä prosentilla. Tämä tuo verotukseen 400 miljoonan markan kevennyksen kuluvan vuoden veroperusteisiin verrattuna.

Kiristystä tuo se, että vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeuden edellytyksiä tiukennetaan ja ylimääräisestä korkovähennyksestä luovutaan. Pankkitalletusten korkojen verovapaus poistuu eli korkotuotot siirtyvät kesäkuun alusta lukien korkotulojen lähdeveron piiriin.

Esityksen mukaisilla luvuilla veroasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 0,1 prosenttiyksiköllä tälle vuodelle arvioidusta 46,7 prosentista.

Verojen ja veronluonteisten tulojen arvioidaan tuottavan valtiolle ensi vuonna 165,8 miljardia markkaa. Siitä yhteisöjen osuuden arvioidaan olevan noin 21 miljardia markkaa.

Sekalaisia tuloja valtio arvioi saavansa 26,7 miljardia markkaa ja korkotuloja ja voiton tuloutuksia 4,2 miljardia markkaa.

Lasten päivähoito kallistuu ylimmässä maksuluokassa

Lasten päivähoidosta joutuvat ensi vuonna maksamaan nykyistä enemmän vain ylimmässä maksuluokassa olevat perheet. Suurin korotus on sata markkaa, ja sen joutuu maksamaan esimerkiksi nelihenkinen perhe, jonka bruttotulot ovat yli 21 464 markkaa. Maksu peritään ensi vuonna myös koko vuodelta, jos lapsi on hoidossa täydet 12 kuukautta.

Nykyisin maksun voi periä vain 11 kuukaudelta. Yhden lapsen yksinhuoltajan päivähoitomaksut lähtevät nousemaan, jos kuukausitulot ylittävät 13 864 markan rajan. Ylin eli 1 100 markan kuukausimaksu peritään vähintään 14 715 markkaa ansaitsevalta yksinhuoltajalta. Tällä välillä päivähoitomaksu nousee asteittain tulojen kasvaessa.

Kolmihenkisellä perheellä maksut säilyvät ennallaan 16 988 markan tuloihin asti. Korkeimman maksun saavat perheet, joissa ylittyy 18 052 markan tuloraja.

Täysi tuloihin perustuva päivähoitomaksu peritään perheen kahdelta ensimmäiseltä lapselta, mutta seuraavista lapsista maksu on vain 20 prosenttia.

Hallitus lupaa postin ja VR:n palveluvelvoitteen säilyvän muutoksista huolimatta

Lipposen hallitus aikoo olla aktiivinen ja vaativa omistaja valtion täysin tai osittain omistamissa yhtiöissä. Yhtiöt on tarkoitus pitää tai muokata sellaiseen kuntoon, että otollisissa markkinaoloissa valtio voi edelleen vähentää omistustaan yhtiöissä eduskunnan antamien valtuuksien puitteissa.

Valtion omistamien yhtiöiden osakkeiden myynnistä on tarkoitus kerätä 2,5 miljardia markkaa, mutta lopullinen summa riippuu markkinoista.

Sama summa oli tämän vuoden talousarviossa, mutta siihen ei ole vielä päästy. Tilanne voi muuttua oleellisesti kertarysäyksellä, sillä liikenneministeriössä valmistellaan jatkoa televiestintäyritys Soneran osakkeiden myynnille. Vuonna 1998 valtio sai osakkeiden myynnistä peräti 11 miljardia markkaa.

Postilla ja junaliikennettä hoitavalla VR-Yhtymällä aiotaan vastakin pitää "merkittävä julkinen palveluvelvoite".

Muutoksiin on niidenkin varauduttava, sillä niiden toimintatapoja on hallituksen mukaan tarkoitus uudistaa ottaen huomioon EU:ssa tapahtunut kehitys. Suomeksi sanottuna postin ja VR:n on varauduttava kilpailemaan uusien yrittäjien kanssa.

Valtionyhtiöiden toimintaa koskeva periaatepäätös vuodelta 1994 on tarkoitus uusia jo tämän vuoden aikana. Vaativana ja aktiivisena omistajana hallitus tulee odottamaan, että valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt maksavat vastaavan suuruisia osinkoja kuin pörssiyhtiöt.

Valtion omistuksen myynnistä saatavat tulot ohjataan valtionvelan lyhentämiseen, tutkimus- ja tuotekehitykseen ja Suomen teollisuussijoituksen toimintaedellytysten parantamiseen.

Kaksi eläkeläispresidenttiä

Suomessa siirrytään ensi vuonna harvinaiseen tilanteeseen, sillä maassa on maaliskuun alusta kaksi eläkkeellä olevaa presidenttiä, Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto. Ensi vuoden budjetissa heidän kuluihinsa on varattu yhteensä 1,1 miljoonaa markkaa.

Vuositasolla kulut ovat suuremmat, sillä Ahtisaarihan on vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta istuvan presidentin momentilla.

Presidentin pääluokan menot kuitenkin putoavat kuluvasta vuodesta, koska presidentin kanslian hallussa olevien rakennusten perusparannusrahat vähenevät. Rahaa on kuitenkin ensi vuonnakin käytettävissä vierastalon rakentamiseen Kultarannan huvilalle Naantaliin.

Sen sijaan eduskunnan määrärahat kasvavat kahdeksalla prosentilla. Kasvu aiheutuu siitä, että kansanedustajat saavat syksyllä kokopäivätoimiset avustajat eli ensi vuonna heille maksetaan palkkaa koko vuoden. Eduskunnan lisärakennusta suunnitellaan viidellä miljoonalla markalla.

Valtioneuvoston kanslian menot kasvavat hiukan sen takia, että sinne siirtyy nyt ulkoministeriössä toimiva EU-sihteeristö.

Puoluetukeen käytetään ensi vuonna entiset 64,2 miljoonaa markkaa.

Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta, minkä takia hän saa muistomerkin. Ensi vuodelle muistomerkkiin on budjetoitu 1 250 000 markkaa reilun 2,7 miljoonan markan kustannusarviosta.

Kehitysyhteistyörahojen suhteellinen osuus pysyy ennallaan

Kehitysyhteistyöhön on ensi vuoden talousarviossa tulossa määrällisesti lisää rahaa. Määrärahojen bruttokansantulo-osuuden lasketaan kuitenkin pysyvän ennallaan 0,34 prosentissa. Kehitysyhteistyömäärärahat eri hallinnonaloilla ovat yhteensä 2 504 miljoonaa markkaa eli 141 miljoonaa markkaa enemmän kuin tänä vuonna.

Ulkoministeriössä uskotaan toiveikkaasti, että määrärahojen kasvu antaa mahdollisuuden toteuttaa Suomen ulkopolitiikan "globaaliagendan" tavoitteita. Näitä ovat mm. köyhyyden vähentäminen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, konfliktien ehkäiseminen, ympäristönsuojelu sekä tasa-arvon ja lasten oikeuksien edistäminen.

Varsinaisia kehitysyhteistyömäärärahoja budjetissa on vajaat 1 802 miljoonaa markkaa. Tämä on runsaat 117 miljoonaa markkaa tämänvuotista enemmän.

Rauhanturvamenot kasvavat tuntuvasti

Kansainväliseen rauhanturvatoimintaan varataan ensi vuoden talousarviossa selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla rauhanturvaamiseen varataan yhteensä runsaat 523 miljoonaa markkaa. Tämän vuoden budjetissa ja lisäbudjetissa näihin menoihin on varattu 242 miljoonaa markkaa.

Ulkoministeriön osuus määrärahoista on runsaat 362 miljoonaa markkaa. Puolustusministeriön osuus on 159 miljoonaa markkaa. Nämä luvut ovat nettolukuja, sillä osan rauhanturvaamistoiminnasta maksaa YK.

Ulkoministeriön rahoista maksetaan joukkojen palkkaus- ja koulutusmenot. Puolustusministeriö maksaa joukkojen hallinto- ja varustamismenot sekä tarkkailijatoiminnan menot.

Suomalaisia rauhanturvajoukkoja on Etelä-Libanonissa Unifil-operaatiossa, Bosnia-Hertsegovinassa Sfor-operaatiossa ja Kosovossa Kfor-operaatiossa. Yksi ihminen on mukana Kyproksessa Unficyp-operaatiossa.

Koska Kfor-operaatio on jatkuva, niin rahoituskin on varattu koko vuodelle. Useimmissa aiemmissa operaatioissa rahoitus on varattu vain osalle vuotta.

Tiet ja radat rapistuvat

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaisella rahoitustasolla ei voida eräiltä osin taata nykyisten liikenneverkkojen kunnon ja arvon säilymistä.

Näin todetaan budjettiesityksessä liikenneministeriön hallinnonalan alkutekstissä. Toisin sanoen tiet ja radat rapistuvat. Yhtä lohdutonta teksti on jatkossakin. Uusia hankkeita ei aloiteta. Suurimpaan tiehankkeeseen eli Porvoo-Koskenkylä-moottoritiehen tielaitos sai luvan jo kuluvan vuoden budjetissa.

Budjettiesityksessä arvioidaan, että päätieverkolla ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä tieverkon kunto säilyy lähes nykytasolla.
- Vähäliikenteisellä tieverkolla teiden ylläpidosta ja korvausinvestoinneista joudutaan tinkimään. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvaa ja liikennerajoitusten määrä säilyy nykyisellään, esityksessä todetaan.

Liikenneministeriön hallinnonalan menot pysyvät kuluvan vuoden tasolla eli vajaassa 7,3 miljardissa markassa. Perinteistä siltarumpurahaa on mukana 36 miljoonaa markkaa eli sen verran valtio tukee yksityisteiden kunnossapitoa ja parantamista.

Junaliikenteen puolella ratoja parannetaan mm. Helsingin ja Tampereen sekä Kouvolan ja Pieksämäen välillä. Merenkurkun laivaliikennettä valtio tukee ensi vuonna 8 miljoonalla markalla.

Koonnut: IA
3.9.1999