Lipponen varoitti keskustaa "poltetun maan taktiikasta" aluepolitiikassa

Hallituksen ja opposition väittely jatkui eduskunnassa

Väittely alkoi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) puhuttua keskustelun aluksi, jolloin hän moitti keskustan tiistaina esittämää ryhmäpuhetta vaihtoehdottomaksi.

Myöhemmin iltapäivällä väittely jatkui opposition ja alueista vastaavan alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) välillä.

Lipponen kiinnitti erityistä huomiota keskustan ryhmäpuhujan, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen varoitukseen, että "ennen kuntien budjettien valtuustokäsittelyä tulemme jokaisessa kunnassa, jossa kuntalaisten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluista on leikattava tai palvelumaksuja nostettava, tekemään selväksi, mikä on leikkausten syy".

- On hieman vaikea päästä perille siitä, mikä on keskustan tarkoitus, kun se nyt uhkaa eräänlaisella poltetun maan taktiikalla kunnissa, Lipponen sanoi.

Lipponen laski, että on kuntia, joissa keskusta hallitsee tilannetta yksinkertaisella enemmistöllä, ja kymmenissä kunnissa keskusta on ehdottomassa avainasemassa.

"Ei käsketä kuntapäättäjiä puoluetoimistoista"

- Vastuuko aiotaan nyt kokonaan siirtää muille ja lähteä ikään kuin kostamaan kuntalaisille maksu- ja muilla korotuksilla siitä, että keskusta ei pidä nykyhallituksesta, Lipponen jatkoi.

- Minä toivon, että lähdetään kunnallisen itsehallinnon pohjalta (...) sen sijaan että jostakin puoluetoimistosta ryhdytään käskemään kunnallisia päättäjiä johonkin riviin, joka ei voi johtaa hyviin ratkaisuihin kuntatasolla, Lipponen jyrähti.

Pekkarinen pohjusti vastauksensa:
- Älkää nyt hölmöjä puhuko!

Hän kiisti, että keskustapäättäjät liikkuisivat kunnissa kostomielellä. Edellispäiväistä kannanottoaan hän ei kuitenkaan perunut.

- Herra pääministeri! Voitte olla aivan varma, että sitä ei enää tapahdu, että keskustan päättäjät kunnissa nostaisivat kädet ylös ja sanoisivat, että se on heidän syynsä, jos hallitus vie heiltä, näiltä kunnilta rahat pois.

Lipposen mielestä tämä keskustan tiistaina esittämä kannanotto oli enemmän "pelkkää retoriikkaa" kuin vaihtoehto.

- Toivon, että keskusta tekee entiseen tapaan ainakin todellisen budjettivaihtoehdon, koska nyt näyttää siltä, että niillä menonlisäysesityksillä, joita keskusta on tehnyt, voidaan asettaa kyseenalaiseksi se, aikooko keskusta tukea budjetin ylijäämäisyyttä vai haluaako keskusta ikään kuin siirtää velan maksua tulevaisuuteen, Lipponen sanoi.

Kunnat ja alueet saavat tukea

Lipponen käytti pääosan puheestaan sen todistamiseen, että Suomen taloustilanne on hyvä ja kehitys jatkuu.

Ongelmiakin on, ennestään hyvin pienentynyttä työttömyyttä pyritään laskemaan siirtämällä painopiste pitkäaikaistyöttömiin, ja mm. työssäkäyntialueita laajennetaan, "missä ei kovin dramaattista tapahdu".

Puhe aluepolitiikasta "on noussut aiheellisesti", Lipponen sanoi, mutta hallitus ei ole seisonut ongelman edessä kädet pystyssä.

Kunnista puhuttaessa Lipponen muistutti, että kuntien talous paranee ensi vuonna. Jos kunnilta on suhteellisesti jotakin otettu, niin kaikkein eniten suurilta menestyviltä kunnilta yhteisöveron tuottoa leikkaamalla.

Heikoimpien kuntien harkinnanvaraiset tuet sitä vastoin on päätetty nostaa 300 miljoonaan markkaan, "kun niitä vuonna 1995 jaettiin ministeri Pekkarisen toimesta vain 20 miljoonaa". Pekkarinen huuti tähän väliin, että silloin valtionosuudetkin olivat paljon suuremmat.

Lipponen laski, että kansalliseen aluetukeen on varoja budjetissa: maakunnan kehittämisvaroja toista sataa miljoonaa ja KTM:n varoja 400 miljoonaa.

- Näin erään kaupunginjohtajan puhuvan raharyöpystä, joka on tulossa Itä-Suomeen. Nyt pitää keskittyä siihen,että nämä rahat saadaan käytettyä mielekkäisiin kohteisiin. Jos tähän ei keskitytä ja hankkeiden määrittelyyn, niin rahat jäävät käyttämättä. Tämä on ennen kaikkea maakuntien kysymys, Lipponen teroitti.

Pekkarisen mukaan rahat eivät riitä. EU-rahat ovat herneitä isompiin rahoihin kuten valtionapuihin verrattuna, eikä EU-rahoista ole apua jos hallitus vetää kansallista tukea samaan aikaan suuriin keskuksiin.

Miksi Oulu 2-tukeen?

Keskustelussa kiinnitettiin huomiota kysymykseen, miksi pääministeri Lipposen sekä alue- ja kuntaministeri Korhosen kotikaupunki Oulu pääsi EU:n rakennemuutosalueiden 2-tukialueeseen, mutta laajempi ympäristö ei.

Lipponen ja Korhonen painottivat, että tietyillä mittareilla, erityisesti työttömyyden kohdalla, Oulu täytti kriteerit.

Lipponen muistutti, että jos ympäristöä olisi otettu laajemmin mukaan, esimerkiksi Jämsä olisi jäänyt vaille tukea.
- EU:ssa on 3-tuki työttömyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiville alueille; miksi halusitte Oulun nimenomaan 2-tukeen?

- Raahe kärsii samoista asioista varmasti vielä enemmän kuin Oulu, mutta tuki meni kuitenkin Ouluun ja se oli teidän ratkaisunne, Pekkarinen syytti Korhosta.

Korhonen puolestaan muistutti Pekkarista tämän kesällä antamasta lehtihaastattelusta, jossa tämä oli huolissaan siitä, että aluepoliittiset tuet siirtyvät keskustan tukialueilta hallituspuolueiden alueille. Samalla Korhonen väitti, että Pekkarinen ei tunne oman alueensa Jyväskylän seudun aluetukia. Tämä väite sai Pekkarisen tulistumaan.

- Älkää puhuko tällaista pötyä, että en tunne oman alueeni tilannetta. Tällaista todistusta teillä ei ole tässä salissa varaa antaa, Pekkarinen ärähti.

STT-MH
8.9.1999