Poliisi ryhtyy testaamaan kuljettajien huumeiden käyttöä

Hankkeen tavoitteena on listata liikenteelle haitalliset huumeet ja lääkeaineet sekä selvittää, mitä huumeiden tienvarsitestaukseen soveltuvia laitteita on markkinoilla. Samoin selvitetään tienvarsitestaukseen liittyvät juridiset seikat sekä testata ja arvioida eri välineistöjen käyttökelpoisuutta.

Suomessa tienvarsilaitteiden testauksen hoitaa poliisi. Kansanterveyslaitos hallinnoi ja koordinoi hanketta, liikenneministeriö toimii hankkeen tilaajana.

Huumausaineiden ja lääkeaineiden tunnistamisessa puutteita

Puutteellisen koulutuksen vuoksi poliiseilla ja monesti myös lääkäreillä on ollut vaikeuksia tunnistaa huumeiden ja/tai lääkeaineiden vaikutuksen alaiset kuljettajat.

Huumeita ja erityisesti rauhoittavia lääkeaineita käytetään sellaisenaan, mutta usein myös alkoholin kanssa, jolloin huumeiden tai lääkkeiden käyttö jää huomaamatta. Huumaus- ja lääkeainemääritykset tehdään poliisin pyynnöstä.

Helsingin, Tampereen ja Turun seudun poliisit koulutetaan ennen tienvarsitestausten aloittamista tunnistamaan huumausaineiden käyttäjät nykyistä paremmin tieliikenteessä.

Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos, sisäasiainministeriö ja liikenneministeriö ovat laatineet poliisille tarvittavan koulutusohjelman.

Koulutukseen osallistuville poliiseille annetaan tietoa mm. huumeiden vaikutuksesta ajokuntoon ja siitä, miten suorituskyvyn heikkeneminen pystytään käytännössä osoittamaan. Poliisi ottaa käyttöön myös uuden arviointilomakkeen, johon kirjataan ajokunnon huononemista osoittavat seikat.

Huumeet heikentävät kuljettajan ajokykyä

Huumaus- ja lääkeaineiden nauttiminen heikentää kuljettajan huomio-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatio- ja toimintakykyä.

Kannabis tekee tokkuraiseksi ja heikentää kykyä arvioida etäisyyksiä ja nopeutta. Amfetamiini lisää riskinottoa, aiheuttaa vihamielistä käyttäytymistä ja mielenterveyden järkkymiseen liittyviä reaktioita. Hallusinogeeniset aineet puolestaan aiheuttavat vääriä aistimuksia ja paniikkireaktioita.

Punaisella varoituskolmiolla merkityt lääkeaineet voivat puolestaan heikentää kuljettajan havainto- ja koordinaatiokykyä, reaktionopeutta ja tasapainoa. Yleisimmin Suomessa käytetään väärin rauhoittaviin ja unilääkkeisiin kuuluvia bentsodiatsepiineja.

Kansanterveyslaitos tutkii Suomessa kaikki liikennejuopumuksesta ja muiden huumaavien aineiden käytöstä epäiltyjen kuljettajien näytteet.

Suomalainen on sekakäyttäjä

Vuonna 1998 poliisin pyynnöstä tutkittiin 1 323 kuljettajan lääke- tai huumausaineiden käyttö. Kansanterveyslaitos löysi 84 prosentilta tutkituista lääkeaineita ja huumausaineita. Uni- ja rauhoittavia lääkeaineita todettiin 64 prosentilla ja varsinaisia huumausaineita 57 prosentilla.

Kannabista tutkituista oli käyttänyt 514, amfetamiinia 528 ja morfiinia ja/tai heroiinia 100 ja metamfetamiinia 125, ekstaasia 7 henkilöä.

Suomalainen päihteiden käyttäjä on yleensä sekakäyttäjä. Useamman huumeen samanaikainen käyttö on yleistä. Usein huumeiden käyttöön liittyy lisäksi rauhoittavien lääkeaineiden ja alkoholin käyttö.

Rangaistussäännökset muuttuvat lokakuun alussa

Lokakuun alusta astuu voimaan uusi rikoslain 23 luku, johon sisältyvät myös huumaantuneena ajamista koskevat säännökset.

Uuden luvun mukaan henkilö, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut, tuomitaan rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Mikäli suorituskyky on tuntuvasti huonontunut ja lisäksi olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, rikoksentekijä tuomitaan törkeästä rattijuopumuksesta vähintään 60 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Päihteiden vaikutuksen alaisena tieliikenteessä kiinnijääminen on usein ensimmäinen selvä merkki olemassa olevasta päihdeongelmasta.

Suomessa 1.7.1996 voimaan tullut EU:n ajokorttidirektiivi edellyttää, ettei ajokorttia saa antaa eikä uudistaa henkilöille, jotka ovat riippuvaisia alkoholista, huumeista tai lääkkeistä tai jotka eivät pysty olemaan ajamatta näiden vaikutuksen alaisena. Vuoden 1999 alusta käytäntöä on Suomessa tiukennettu vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia.

IA
3.9.1999