Kreikan Papandreou: Turkin ehdokkuus esille Helsingissä

Kaikkia hakijoita vaaditaan EU:n neuvotteluihin

Saksan ulkoministeri Joschka Fisher on tukenut samaa linjaa. Hän esitti lisäksi, että EU-jäsenyydestä parhaillaan neuvotteleville kuudelle maalle pitäisi asettaa määräaika neuvottelujen loppuunviemiselle.

- Voimme toki sanoa puolalaisille, tshekeille ja muille (jäsenehdokkaille) Helsingin huippukokouksessa, että emme vielä oikein tiedä, milloin neuvottelut on määrä saada valmiiksi. Epäilen kuitenkin, olisiko se järkevää, Fischer sanoi.

Fischerin mukaan päivämäärä auttaisi vauhdittamaan neuvotteluja. Vedrine ei puolestaan innostunut loppupäivämäärästä ensimmäisen ryhmän neuvotteluille. Samoilla linjoilla oli EU:n ulkoasiainkomissaari Hans van den Broek.

- Enemmistö jäsenmaista katsoo, ettei sellaista keinotekoista päivämäärää voi päättää, kun jäsenyysneuvottelujen kaikkia lukuja ei ole edes avattu. Neuvotteluja on käytävä vakavalla mielellä, Vedrine sanoi.

Samaan hengenvetoon Vedrine totesi, että Romania ja Bulgaria olisi otettava neuvotteluihin mukaan, vaikka niiden kehitys ei vielä täytä EU:n asettamia ehtoja. Komissio antaa uuden raportin hakijoiden kehityksestä lokakuussa, mutta Romanian ja Bulgarian kehitys tiedetään varsin heikoksi jo etukäteen.

- Romaniaa ja Bulgariaa ei pidä eristää, vaan Helsingissä on otettava kaikki jäsenyysneuvotteluja odottavat maat mukaan, yhtenä blokkina, Vedrine sanoi.

Ennenaikaista puhua päivämääristä

Suomen ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) ei innostunut aikataulujen asettamisesta Suomen puheenjohtajuuskaudella. Uusien maiden, kuten esimerkiksi Latvian ottamisessa mukaan neuvotteluihin olisi ensin tarkasteltava, miten ne ovat selviytyneet hakijamaille asetettujen kriteerien täyttämisessä. Siksi olisi odotettava komission raportteja.

- Ennen kuin saamme komission raportin emme ole valmiita tekemään päätöksiä. Jonkun täytyy laatia esitykset, muut tekevät päätökset, tai muuten hyvä tahtomme saa aikaan kaaoksen, Halonen huomautti.

Halonen myönsi, että keskustelussa tuli esille erilaisia näkemyksiä siitä, miten laajentumisessa edetään. Hän kuitenkin korosti, että toistaiseksi noudatetaan Kööpenhaminan huippukokouksessa päätettyjä kriteereitä.

Sen myönnytyksen Halonen on tehnyt, että hän on pyytänyt komissaari Hans van den Broekia selvittämään, mitä hakijamaille asetettujen kriteerien muuttaminen merkitsisi käytännössä ja juridisesti.

Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh korosti, ettei Romanian ja Bulgarian ottaminen neuvotteluihin saa johtaa siihen, että edistyneempien jäsenmaiden neuvottelut viivästyvät.

EU on aloittanut jäsenyysneuvottelut kuuden maan eli Puolan, Unkarin, Tshekin, Slovenian, Viron sekä Kyproksen kanssa. Kun päätös tehtiin loppuvuodesta 1997, jätettiin Liettua, Latvia, Slovakia, Bulgaria ja Romania vielä odottamaan.

Malta on vielä erikoistapaus, koska maa veti välillä hakemuksensa pois, mutta toivoo silti pääsevänsä Helsingissä uudelleen mukaan.

Turkin ehdokkuus esille Helsingissä

Kreikka antoi sunnuntaina entistä selvemmän tukensa Turkin pyrkimyksille päästä EU:n jäseneksi. Kreikan ulkoministeri George Papandreou sanoi toivovansa, että Turkin ehdokkuudesta voitaisiin päättää Helsingin huippukokouksessa joulukuussa.

- Puollamme Turkin tuloa Euroopan unionin jäseneksi, Papandreou sanoi lehdistötilaisuudessa.

Helsingin kokouksen osalta Papandreou sanoi toivovansa täyttä sitoumusta sekä Turkilta että Euroopan unionilta jäsenehdokkuuden vaatimuksiin. Hän ei yksilöinyt edellytyksiä, mutta viittasi Kööpenhaminassa 1993 sovittuihin yleisiin poliittisiin ja taloudellisiin jäsenehtoihin.

Papandreou korosti, että jäsenyyden edellytyksiä ei pidä arvioida uskonnollisin tai etnisin perustein.
- Ei ole merkitystä, onko ihminen muslimi tai kristitty. Kriteerit perustuvat eurooppalaisiin arvoihin, hän sanoi.

Turkin ehdokkuuteen on Papandreoun mielestä suhtauduttava samalla tavalla kuin muihinkin unioniin hakeutuneisiin maihin. Hän toisti, että Turkin lähentyminen EU:hun on Kreikan etujen mukaista.

Papandreou muistutti, että maiden väliset ongelmat ovat yhä olemassa, viitaten mm. Kyproksen kahtiajakoon ja kiistaan Egeanmeren saarista. Mutta hän toivoi myönteisen ilmapiirin säilyvän, jotta iänikuiset riidat voitaisiin ratkaista.

Maiden välisten suhteiden lämpenemisen Papandreou kuvasi alkaneen tavallisten ihmisten reaktioista Turkin maanjäristyksen jälkeen. Kansalaiset ottivat hänen mukaansa ohjat poliittiselta johdolta.

- Heidän viestinsä oli, että meidän on työskenneltävä rauhassa ja yhteistyössä. Tavoitteemme ovat yhteiset, Papandreou muotoili.

Maat neuvottelevat parhaillaan yhteistyöstä mm. talouden, kulttuurin, matkailun, ympäristökysymysten ja yleisen turvallisuuden aloilla.

STT-IA
5.9.1999