Turkki-keskustelu herätti Saksan ulkoministerissä toiveikkuutta

Kriisinhallinta vaatii EU:lta vielä paljon työtä

Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) kertoi lauantain keskustelun jälkeen, että mielipiteiden kirjo oli ollut hyvin suuri.
- Mutta uskon, että voimme saada edistystä aikaan Helsingin huippukokouksessa, Halonen vakuutti.

Ministerit ovat periaatteessa yksimielisiä siitä, että kriisinhallinta vaatii uusia päätöksentekorakenteita, joissa on mukana myös sotilasasiantuntijoita. Vielä ei ole ratkaistu, kuinka asia voitaisiin panna järjestykseen.

Mahdollisia ratkaisuja ja perustettavia komiteoita listattiin jo kesäkuussa Kölnin huippukokouksessa.

Siviilipuolen yhteistyötä kehitetään

- Keskustelussa esitettiin paljon uusia ideoita. On ilmeistä, että ministerit ovat pohtineet tätä asiaa perusteellisesti, Halonen kertoi.

Tarkoitus on kehittää kriisinhallintaa myös siviilipuolella siten, että EU voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi humanitaarisessa toiminnassa. Tästä ministerit olivat hyvin yksimielisiä.

On tarpeen selvittää, mitä voimavaroja EU-mailla on käytettävissä, ja koordinoida niiden käyttöä paremmin.
- Itse asiassa on yllättävää, että tällä alalla ei ole tehty mitään aiemmin, Halonen sanoi.

Marraskuussa EU:n ulkoministerit pitävät kokouksen, johon kutsutaan myös puolustusministerit. Helsingin huippukokouksessa joulukuussa pitäisi tehdä väliraportti, ja asian käsittelyä jatketaan ensi vuonna Portugalin ja Ranskan puheenjohtajakausilla.

Serbian pakotteita ei hellitetä

Lauantain tapaamisessaan ministeri kävivät myös läpi Länsi-Balkanin tilannetta. Kokous ei syttynyt ajatukselle helpottaa Serbiaan kohdistuvia energiapakotteita, mutta ministerit pitivät mahdollisena ajatusta, että Serbian opposition johtajia voitaisiin myöhemmin kutsua Brysseliin. Henkilöistä ei ollut vielä puhetta.

Puheenjohtajamaa Suomi antoi Itä-Timorin kansanäänestyksestä oman lausunnon, jossa kehotetaan osapuolia kunnioittamaan kansan valintaa ja Indonesiaa lopettamaan väkivaltaisuudet maakunnassa. Tilannetta selvittivät Irlannin ulkoministeri David Andrews, joka oli Dilissä EU:n edustajana, sekä Portugalin ulkoministeri Jaime Gama.

Sunnuntaina asialistalle nousee Turkki, joka on varoittanut, että se alkaa saada tarpeekseen EU:n jäsenyysneuvottelujen odottelusta. Kreikan ulkoministeri George Papandreou esiintyi hyvin sovinnollisena Turkin suuntaan. Hän piti jopa Turkin EU-jäsenyyttä vaikeana, mutta mahdollisena.

Kielistä ei kinasteltu

Kielikiista nousi pikaisesti esille kokouksen aluksi, mutta ministerit eivät ryhtyneet asiasta riitelemään. Italia ja Espanja osoittivat mieltään Saksan tiukkaa linjaa vastaan, mutta eivät kärjistäneet kiistaa. Halonen tyynnytteli ja puhui itse englantia.

- Minullahan olisi oikeus puhua suomea, mutta kun me suomalaiset olemme niin ylipragmaattisia, minä päätin puhua englantia liennyttääkseni jännitystä täällä, Halonen sanoi.

Epävirallisten kokousten kielivalikoimasta puhutaan ensi viikolla EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa, mahdollisesti myös ulkoministeritasolla seuraavalla viikolla.

Turkki-keskustelu herätti Saksan ulkoministerissä toiveikkuutta

Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin mukaan avoin ja myönteinen keskustelu Turkin asemasta EU:n ulkoministerkokouksessa Saariselällä on omiaan herättämään toiveikkuutta huomattavasta parannuksesta EU:n ja Turkin välisiin suhteisiin.

- Luotamme Suomen EU-puheenjohtajuuteen, että tämä historiallinen tilaisuus käytetään hyväksi Helsingin huippukokouksen lähestyessä, Fischer sanoi.

Hän kuitenkin muistutti heti perään, että EU on solidaarinen yhteisö, joka ottaa huomioon jäsenmaansa Kreikan erityisongelmat Turkin suhteen. Fischer luetteli myös Turkin ihmisoikeustilanteen ja kurdikysymyksen seikkoina, joihin tarvitaan parannusta ennen Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä.

Fischer piti erinomaisena Suomen ehdotusta kutsua Turkin ulkoministeri Ismail Cem EU:n ulkoministereiden kokoukseen lähitulevaisuudessa. Keskustelu Turkin aseman mahdollisesta muuttamisesta EU-jäsenyyden suhteen Helsingissä joulukuussa on joka tapauksessa vielä kesken, Fischer totesi.

EU-jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevien kuuden maan osalta Fischer kiirehti jonkinlaisen määräajan asettamista neuvottelujen loppuunviemiselle.

- Voimme toki sanoa puolalaisille, tshekeille ja muille (jäsenehdokkaille) Helsingin huippukokouksessa, että emme vielä oikein tiedä, milloin neuvottelut on määrä saada valmiiksi. Epäilen kuitenkin, olisiko sen järkevää, Fischer sanoi.

EU tyytyväinen Wyejoen kakkossopimuksen solmimiseen

Euroopan unioni onnitteli sunnuntaina Israelin pääministeriä Ehud Barakia ja palestiinalaisten presidenttiä Jasser Arafatia vaikeiden neuvottelujen loppuun saattamisesta.

Israel ja palestiinalaiset allekirjoittivat varhain sunnuntaina muistion Wyejoen sopimuksen toteuttamisesta. EU:n mukaan neuvottelujen tuloksena syntynyt muistio on merkittävä askel kohti luottamuksen palauttamista ja se antaa uutta toivoa lopullisten rauhanneuvottelujen kannalta.

EU on vahvasti sitoutunut Lähi-idän rauhanhankkeeseen ja on valmis auttamaan neuvottelujen käymisessä sekä olemassa olevien sopimusten toteuttamisessa, sanottiin puheenjohtajamaan Suomen antamassa lausunnossa.

STT-IA
5.9.1999