Halonen: Rikollisuuden kasvu ongelma Kosovossa

- Kun valtiolaitos on heikentynyt ja lähialueilla on varsin ammattimaista rikollista toimintaa niin järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä pelätään, hän sanoi Helsingissä.

Tämän vuoksi oikeuslaitoksen kehittäminen Kosovossa on erittäin tärkeää. Paikalla olevat rauhanturvaajat joutuvat heille ennalta määrättyjen turvatehtävien lisäksi hoitamaan mm. kurinpidollisia ongelmia.

Halosen mukaan Kosovossa ei vielä toimi minkäänlainen siviilihallinto, minkä vuoksi kansainväliset poliisijoukot olisi saatava mahdollisimman pian paikalle ja omien poliisien koulutus pitäisi aloittaa.

Osa ongelmista oli kuitenkin jo etukäteen tiedossa. Esimerkiksi rauhanturvatoiminnan vaikeutta on Halosen mukaan korostettu siitä alkaen, kun suomalaispataljoonaa ryhdyttiin kokoamaan.
- Oman arvioni mukaan tämä on vaativin tehtävä aikoihin, jossa suomalaiset rauhanturvaajat ovat mukana, Halonen sanoi.

Etninen väkivalta jatkuu

Toimintaa vaikeuttaa mm. Kosovossa yhä riehuva etninen väkivalta, joka heijastuu rauhanturvaajiin niin Kosovon albaanien kuin serbienkin puolelta.

Erityisesti tilanne on arka venäläisten rauhanturvaajien valvonta-alueille, missä albaanit ovat kieltäytyneet päästämästä venäläisiä paikalle.
- Viha purkautuu nähtävästi välillä paikallisten mielestä heidän kannaltaan aika vaivattomasti rauhanturvaajiin, Halonen sanoi.

Tilanteen toivotaan parantuvan ja olemassa on tiettyä kehitystä parempaan suuntaan, Halonen tähdensi. Väkivaltaisuuksia on kuitenkin edelleen liian paljon.

Halosen Kosovon-vierailun tarkoituksena oli ennen kaikkea tuoda EU:lta viesti, jonka mukaan puheenjohtajamaa Suomi aikoo pitää kiinni siitä, että rauhanprosessi Kosovossa jatkuu. Hän kävi tutustumassa myös 800 suomalaisen rauhanturvaajan oloihin Kosovossa ja tapasi mm. Kosovon vapautusarmeijan UCK:n ja serbipuolen edustajia.

Halonen kiiruhti Kosovoon suoraan sunnuntaina päättyneestä EU:n epävirallisesta ulkoministerikokouksesta Saariselällä, jossa Kosovon ja koko Länsi-Balkanin ongelmat olivat keskeisesti esillä.

Henkilökemiat kunnossa

Ulkoministerikokouksen yksi tärkeistä aiheista oli myös EU:n ja Turkin suhde. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että Turkin ja unionin suhteita pitää tiivistää.

EU vapauttanee pian myös Turkille suunnatun lähes 900 miljoonan markan kehitysapupaketin, mitä Kreikka on aiemmin vastustanut. Kreikan kanta on kuitenkin lieventynyt Turkin tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.

Halonen muistutti tiistaina, että Turkin ja Kreikan suhteet lämpenivät jo ennen järistystä, jossa sai surmansa ainakin 14 000 ihmistä.

Kreikka ja Turkki ovat avainasemassa myös EU:n ja Turkin välisissä suhteissa, hän sanoi ja ilmoitti olevansa valmis antamaan kaiken tukensa maiden lähestymiselle.
- Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ne voisivat sanella EU:lle mitä tehdään, hän huomautti.

Halosen mielestä Kreikan ja Turkin suhteen myös henkilökemioiden pitäisi olla nyt kunnossa ja maiden ulkoministerit ovat lähteneet, jopa hieman oman poliittisen uransa riskillä, lähestymään toisiaan olemalla erittäin usein yhteydessä toisiinsa.

Hän ei kuitenkaan halunnut ennakoida sitä, johtaako suhteiden lämpeneminen pidemmälle.
- Koetan olla tavallaan vain hyvä suhteiden edistäjä, hän sanoi.

STT-IA
7.9.1999