Merita-Nordbanken nostaa profiiliaan

Latvian pankkimaailma sotkuinen

Merita-Nordbankenin Latvian toimitusjohtaja Aivars Jurcans myöntää, että Baltian pankkimaailma ei ole vielä tukevalla pohjalla. Hänen mukaansa esimerkiksi Latviassa täytyy tapahtua paljon ennen kuin asioiden voidaan katsoa olevan normaalitilassa.

- Meillä on Latviassa yhä lähes 30 pankkia eli aivan liian monta markkinoiden kokoon nähden. Näen tämän tilanteen eräänlaisena jatkuvana pankkikriisinä, Jurcans toteaa.

Todellinen myrsky Latvian pankkimaailmassa koettiin viimekesäisen Venäjän ruplakriisin jälkeen. Latvialaiset pankit olivat sijoittaneet yhteensä noin kahdeksan prosenttia varoistaan itänaapuriin, mitä Jurcans pitää järjettömänä. Kun romahdus tuli, jälki oli karua.

Pahiten sai siipensä Latvian neljänneksi suurin pankki Rigas Komercbanka. Se selviytyi joten kuten vielä talletuspaosta, mutta ei enää valtion velkasitoumusten markkinoiden romahduksesta Venäjällä. Suurten itäsijoitustensa takia Rigas Komercbanka jouduttiin sulkemaan viime keväänä. Saman kohtalon koki myös kaksi pienempää pankkia.

Tulevaisuus on informaatioteknologiassa

Merita-Nordbankenin markkinaosuudet Latviassa jäävät tällä hetkellä muutamaan prosenttiin, mutta Jurcans näkee hyvät edellytykset laajentumiseen. Lähivuosina tavoitteena on yltää markkinaosuuksissa kaksinumeroisiin lukuihin.

- Panostamme voimakkaasti informaatioteknologian hyödyntämiseen. Internet, puhelinpankki ja muut uudet jakelutiet avaavat houkuttelevia mahdollisuuksia, Jurcans toteaa.

Merita-Nordbanken tuli Latviaan ostamalla Latvian investointipankin osakkeet. Toistaiseksi suomalais-ruotsalaisen jätin fyysinen läsnäolo rajoittuu yhteen konttoriin Riian keskustassa.

Jurcans korostaa, että teknologiapainotteisen strategian vuoksi tavoitteena ei ole pystyttää mittavaa konttoriverkostoa jatkossakaan, mutta joitakin uusia pisteitä kaavaillaan Riikaan ja mahdollisesti muualle Latviaan.

Kehitys etenee vääjäämättä

Jurcans ei usko, että latvialaisille tuottaa vaikeuksia siirtyä nopeasti sähköisiin pankkipalveluihin. Hänen mukaansa matkapuhelinten rivakka leviäminen kertoo teknologisen kehityksen vääjäämättömyydestä.

- Emme ole tietenkään vielä Pohjoismaiden tasolla, mutta nykyiset matkapuhelinten käyttäjämäärät ylittävät selvästi operaattorien aiemmat arviot. Olemme jo nyt sillä tasolla, jonka operaattorit uskoivat saavutettavan vasta vuonna 2002, Jurcans tähdentää.

Jurcans myöntää olevansa eräänlainen teknologiauskovainen. Hän arvioi, että tietoverkkojen kehittyminen muuttaa niin talouden kuin yhteiskunnan rakenteita perusteellisesti.
- Kehitys etenee nopeasti, sillä kolme kuukautta Internetissä vastaa yhtä vuotta reaaliajassa, Jurcans sanoo.

Hän uskoo, että informaatioteknologian hyödyntäminen edistää Latviassa pankkitoiminnan lisäksi myös koko kansantaloutta.

- Uudella vuosituhannella on turha haaveilla Aasian maiden kaltaisesta halpaan työvoimaan perustuvasta talousbuumista. Meidän täytyy panostaa osaavaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan, Jurcans painottaa.

STT-IA
3.9.1999