Lauantain politiikkaa lyhyesti

SKL: Suomalaiset eivät halua puoluepoliittisia presidentinvaaleja

Kristillisen liiton puoluehallitus arvostelee suurimpia puolueita siitä, että ne pyörittävät presidenttipeliä puoluepoliittisena kisailuna. Monet kansalaisgallupit ovat puoluehallituksen mukaan osoittaneet, että kansalaiset haluavat presidentti-instituution puoluepolitiikan yläpuolelle.

Kristillinen liitto pitää tavoitteena presidenttiehdokasta, joka on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja joka kykenee kokoamaan poliittisia ryhmiä ja asettumaan eräänlaiseksi arvojohtajaksi ja suunnannäyttäjäksi kansakunnalle.

Puoluehallituksessa mainittiin myös sopivia nimiä. Heitä olivat mm. KHO:n presidentti Pekka Hallberg, emeritusarkkipiispa John Vikström ja piispa Wille Riekkinen.

Jos kuitenkin sekä suuret että hyvinkin pienet poliittiset ryhmät asettavat omat "nokkamiehensä" ehdokkaiksi, kristillinen liitto asettanee puheenjohtajansa presidenttiehdokkaaksi.

Ihalainen: Kaksivuotinen tupo hajautettua sopimuskierrosta oikeudenmukaisempi ja turvallisempi

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) puolusti voimallisesti kaksivuotista tulopoliittista ratkaisua puhuessaan lauantaina Kiinteistötyöntekijäin liiton liittokokouksessa Nurmijärven Kiljavalla.

Tupo-ratkaisu on hänen mielestään sekä työttömien että pieni- ja keskituloisten palkansaajien kannalta hajautettua sopimuskierrosta oikeudenmukaisempi ja turvallisempi.

Ihalainen sanoi pelkäävänsä, että liittokohtainen sopimuskierros johtaisi paranevan talouskehityksen kynnyksellä uuteen palkkaerojen kasvukierteeseen. Tällaisen politiikan häviäjiä ovat hänen mielestään usein naiset.

Ihalainen sanoi SAK:n pitävän yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta oikeana, että uuden työmarkkinasopimuksen palkka- ja veroratkaisujen yhteisvaikutus tukee pieni- ja keskituloisia voimassa olevaa sopimusta paremmin. Mahdollisimman tasaisen ansiokehityksen varmistamiseksi ratkaisuun tulee sisältyä myös ansiokehityslauseke.

Ihalainen patisti aloittamaan tupo-neuvottelut jo syys-lokakuun taitteessa. Hänen pyrkimyksenään on saada keskusjärjestöjen välinen neuvottelutulos liittojen arvioitavaksi viimeistään marraskuussa, jotta eduskunta ennättää käsitellä ratkaisuun sisältyvät veroratkaisut.

Väyrynen: Vaihtoehto 90-luvun liittoutumispolitiikalle

Keskustan presidenttiehdokkaaksi pyrkivä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen korosti jälleen keskustan esivaalin linjavaaliluonnetta puhuessaan Saarijärven Koskenkylässä lauantaina.

- Vuoden 2000 presidentinvaalien pääkysymys on: jatkuuko Suomen liittoutuminen osaksi keskittynyttä EU-liittovaltiota ja sotilasliittoa, vai ryhdymmekö vihdoinkin varjelemaan itsenäisyyttämme ja puolueettomuuttamme, Väyrynen korosti.

Väyrysen mielestä on vaikea arvioida, toisivatko hänen vai Esko Ahon henkilökohtaiset ominaisuudet vaaleissa paremman tuloksen.
- Niinpä meidän ehdokkaamme menestymisen itse vaalissa ratkaisee se, kuinka laajan kannatuksen hänen poliittinen linjansa kansan keskuudessa saavuttaa. Tämäkin tekee keskustan esivaalista linjavaalin, hän huomautti.

Väyrynen arvioi tiukan toimintansa Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden puolesta vahvistaneen hänen asemiaan sitten vuoden 1994 presidentinvaalien.
- Näköpiirissä ei ole ainuttakaan muuta ehdokasta, joka voisi tarjota uskottavan vaihtoehdon Suomessa 1990-luvulla noudatetulle politiikalle, hän mainitsi.

Hän sanoi käyvänsä esivaaliin voittoa tavoitellen ja lupasi päättäväisen kampanjan, jos tulee valituksi keskustan presidenttiehdokkaaksi.

- Jos linjani kärsisi esivaalissa tappion, lakkaisin kyseenalaistamasta puolueen nykyjohdon linjaa. Puolue voisi jatkaa 1990-luvun politiikkaansa ja minä jatkaisin parlamentaarikkona sillä valtakirjalla, jonka olen kansalta vaaleissa saanut, Väyrynen toisti aiemman lupauksensa.

Väyrynen ahkeroi maakunnissa viikonvaihteessa

Keskustan eurokansanedustaja Paavo Väyrynen urakoi viikonvaihteessa tiukkaan tahtiin käydessään esivaalikamppailua vastaehdokastaan puolueen puheenjohtajaa Esko Ahoa vastaan.

Väyrynen aloitti kiertueensa jo perjantaina puhumalla Rovaniemellä ja Torniossa. Lauantaina Väyrynen matkaa länsirannikkoa etelään Pohjois-Pohjanmaan Haapajärveltä Keski-Pohjanmaan Kaustiselle ja sieltä Etelä-Pohjanmaan Kortesjärvelle ja Lehtimäelle.

Sunnuntaina Väyrynen puhuu Itä-Suomessa Kouvolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa. Maanantaina puheet jatkuvat Helsingissä ja Hyvinkäällä.

Perussuomalaiset hakevat kumppaneita presidentinvaaleihin

Perussuomalaiset hakevat kumppaneita presidentinvaaleihin. Puolue on kiinnostunut etsimään pienryhmien ja kansalaisryhmien kanssa yhteistä presidenttiehdokasta, jotta näidenkin ryhmien viesti kuuluisi poliittisessa keskustelussa.

Puheenjohtaja Timo Soini kertoi lauantaiaamuna Helsingissä, että puoluehallitus on antanut hänelle valtuudet selvittää ja tutkia tällaisen yhteisehdokkaan asettamista.

- Toivon, että pienryhmillä on kykyä ja kypsyyttä nähdä tulevaisuuteen ja aloittaa hedelmällinen yhteistyö presidentinvaaleissa sekä jatkaa ja syventää yhteistyötä myös näiden vaalien jälkeen, hän tiivisti.

Soini pahoitteli, että presidentinvaalista on hyvää vauhtia tulossa pelkkä henkilövaali. Hänen mielestään presidentinvaalin pitäisi olla linjavaali etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Soinin näkemyksen mukaan nyt esillä olevat ehdokkaat ovat kaikki EU-jäsenyyden kannattajia.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että vaaleihin saataisiin myös tässä asiassa todellinen vaihtoehto ja todellisen linjavaalin luonnetta.
- Suomen kansan itsenäisyys ja puolueettomuuspolitiikka ovat puolustamisen arvoiset, hän korosti.

Soinin ajatuksia voisi tulkita siten, että perussuomalaiset kääntäisivät katseensa Paavo Väyryseen, jos tämä häviää keskustan esivaalin.

Myöhemmin lauantaina Soini kuitenkin kiisti STT:lle, että hänellä olisi ollut tämä mielessä.
- En tiedä, mitä Väyrynen tuumaa sen jälkeen, jos hän ei tule valituksi.

Jos Väyrynen häviää esivaalin, ei Soini ota häneen yhteyttä ainakaan ilman puoluehallituksen uutta valtuutusta.
- Olen rohkea mutten niin rohkea, hän hekotteli ajatukselle.

Soini kuitenkin myönsi, että Väyrynen vetoaa yllättävällä tavalla erilaisiin ihmisiin, jotka joskus ovat häntä kovastikin vastustaneet.
- Väyrynen puhuu semmoista asiaa, joka vetoaa tiettyyn porukkaan melko hyvin, hän luonnehti. Samalla hän muistutti tämän porukan unohtavan, että Väyrynen ulkoministerinä aikoinaan lähetti Suomen EU-jäsenyyshakemuksen.

Kemianliitto: Tiukan tupon vaatijat todellisia tupon kaatajia

SAK:lainen Kemianliitto kummeksuu tapaa, jolla liittokierrosta hakevia teollisuusliittoja on syyllistetty mm. hyvän talouskehityksen ja työllisyyden uhkaksi.

Puheenjohtaja Timo Vallitun (sd.) mukaan Kemianliittokin on valmis väljään raami-tupoon, joka mahdollistaisi alakohtaisten erityisongelmien hoitamisen.

- Meidän näkökulmastamme tupon kaatajia ovat ne, jotka edellyttävät ahdasta - tälläkin hetkellä voimassaolevan tupon kaltaista - sopimusta, joka jälleen kerran pakottaisi meidät hautaamaan alakohtaisen ongelmamme, Vallittu huomautti Hyvinkäällä lauantaina.

Liittoa hiertää mm. viimeksi tuporajoihin kaatunut palkkausjärjestelmän uudistus. Vallittu laskeskeli, että ilman liittokierrosta tavoittelevia Kemianliittoa, Paperiliittoa ja Sähköliittoa on joka tapauksessa saatavissa 95 prosentin kattavuuteen yltävä tuporatkaisu.

Hän muistutti, että 1980-luvulla tupoja tehtiin vähimmillään 50 prosentin kattavuudella. Erityisesti Paperiliiton mukaantuloa on yleisesti pidetty tupon synnyn ehtona.

Hemilä pyrkii vakinaistamaan vakavien vaikeuksien tuen

Maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) pyrkii vakinaistamaan ns. vakavien vaikeuksien tuen eteläisen Suomen maataloudelle. Hemilän mukaan tämän tuen jatkaminen on maatalousministeriön toimialalla syksyn suurin ja tärkein ponnistus. Neuvottelut asiasta on määrä aloittaa EU:n komission kanssa lähiaikoina.

- Tehtävämme on saada vastapuoli vakuuttuneeksi siitä, että vakavia vaikeuksia on edelleen, ja että tukijärjestelmien pitää olla pysyviä niin kotieläintuotannossa kuin puutarhataloudessa, sanoo Hemilä Aamulehden ja Turun Sanomien lauantaina julkaisemassa haastattelussa.

Vakavien vaikeuksien tuesta sovittiin vuonna 1996, ja tuolloin neuvoteltu tukikausi päättyy vuodenvaihteessa. Hemilän mukaan erityisesti EU:n komission juridinen valmistelutaso katsoo, että tukea koskeva artikla 141 on tarkoitettu vain väliaikaiseksi siirtymäkauden järjestelmäksi.

Hemilän mukaan puutarhoilla ja kotieläintiloilla ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, vaan tuotantoa kannattaa jatkaa normaalisti. Jos pysyvää ratkaisua ei onnistuta saamaan, tavoitteena on selkeät pelisäännöt ainakin vuoteen 2006 saakka.

Koonnut: IA
4.9.1999