Henkirikoksen tekijä ja uhri yhtä syrjäytyneitä

- Väkivallan pelko on selvästi yleistynyt, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että väkivalta sinänsä olisi lisääntynyt, tähdentää tutkimusjohtaja Kauko Aromaa Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta.

Kriminaalipoliittisessa seminaarissa Lappeenrannassa keskiviikkona puhunut Aromaa arvioi, että väkivallasta on tullut jokapäiväinen termi, jolla selitämme ympäristöömme kohdistuvia pelon ja turvattomuuden tunteita.

Pelon taustalla ovat väestön vanheneminen ja kaupungistumiskehityksen luoma eristynyt elämäntapa: ympäristöstä saadut tiedot ovat enemmän joukkotiedotuksen kuin omakohtaisten havaintojen ja kokemusten varassa.

Aromaan mukaan suomalaiset myös ilmoittavat väkivallan teoista poliisille aikaisempaa herkemmin. Tuoreimpiin ongelmiin kuuluu naisiin kohdistuva väkivalta työpaikoilla.

Esimerkiksi kaupan alalla naiset joutuvat turvattomissa olosuhteissa ja liian vähällä miehityksellä vastamaan palvelun ohella myös liikkeen omaisuudesta.

- Väkivallan uhrin osaa meillä ei olekaan ajateltu tarpeeksi. Asia on hoidettu vapaaehtois- ja talkoovoimin, vaikka uhri voitaisiin kohdata myös viran puolesta, Aromaa sanoi.

Kauna näkyy tappohistorioissa

Suomessa tehdään nykyisin keskimäärin kolme henkirikosta sataa tuhatta asukasta kohti.

Professori Heikki Ylikankaan mukaan suomalainen tappohistoria kertoo kyvyttömyydestä ratkaista koettuja tai luuloteltuja loukkauksia verbaalisin keinoin - väkivallan prototyyppi paljastuu ryyppyporukassa, jossa ryhdytään kaivelemaan vanhaa kaunaa.

- Painetta poikkeavaan käytökseen ja väkivaltaan on siellä missä menestymistoiveet ja todellisuus ovat vahvassa ristiriidassa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan pahimmat puukkojunkkarit olivat niitä talollisen poikia, joilla ei ollut mahdollisuuksia saada taloa, Ylikangas kertoi.

Tyypillinen henkirikoksen tekijä on 25-29-vuotias työelämästä syrjäytynyt mies, joka surmaa ryyppyriidassa kaverinsa. Uhri on yleensä yhtä syrjäytynyt kuin surmaaja.

Tutkija Janne Kivivuori korostaa, että henkirikosten määrän lisääntyminen johtuu pääasiassa syrjäytyneiden miesten määrän lisääntymisestä. Yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat taloudellinen kehitys ja alkoholin kulutus.

- Syrjäytyneiden ihmisten ongelmia oletetaan voivan ratkaista enemmänkin poliisivoimin kuin poliittisin voimin, Kivivuori sanoi.

STT-MH
3.9.1999