Heinonen: Korkeakoulutuksen duaalimalli säilytettävä - ei koulutuksen harmonisointia

Suunnitelmaa valmisteltiin jo Heinosen (kok.) opetusministerikaudella, mutta sen viimeisin versio on Maija Raskin (sd.) johtaman ministeriön kädenjälkeä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tiimoilta onkin syntynyt keskustelua korkeakoulujärjestelmän kaksijakoisuuden säilymisestä.

Opetusministeriössä katsotaan suunnitelman vahvistavan tätä ns. duaalimallia, mutta mm. Suomen Ylioppilaskuntien liitto näkee esitysten lähentävän korkeakoulusektoreita liiaksi toisiinsa.

Jotkut kehityssuunnitelman kohdat ovat nykymuodossaan Heinosen mielestä liian tulkinnanvaraisia. Hänen mukaansa päämääristä pitää olla selvillä ja samoin siitä, mihin päätökset todellisuudessa johtavat.

- Linjaukset olisi saatava selkeämmiksi. On selvitettävä, mitä milläkin tarkoitetaan. Siinä on joitakin näkemyksiä, joita haluaisin tarkentaa. Ammattikorkeakoulut ovat yksi asia. Se on korostetusti asia, josta on tiedettävä, mitä tarkoitetaan. Olisi tiedostettava päätösten seuraukset, Heinonen sanoo.

- Olen huolissani duaalimallin säilymisestä. Yhden korkeakoulusektorin mallia en näe järkevänä, ja tässä oli tiukka linja suunnitelmia tehtäessä. On tärkeää säilyttää profiilit selkeinä. Tutkimustoiminta on yksi olennainen kysymys, hän jatkaa.

- Tässä pitäisi miettiä tarkasti, mitä mistäkin päätöksestä seuraa. Täytyy huomioida, että A:sta seuraa B. Ei voida mennä ikäänkuin A:sta C:hen, Heinonen kuvailee. Linjaukset olisi saatava selkeämmiksi. On selvitettävä, mitä milläkin tarkoitetaan, hän sanoo.

Ei tarvetta harmonisointiin

Korkeakoulusektorien uudistustarpeen taustalla on nähty paineet yleiseurooppalaiseen koulutuksen harmonisointiin, josta eri maiden opetusministerit ovat käyneet keskusteluja ja jota joissakin EU-maissa on haluttu edistää.

Harmonisointi koskisi ainakin korkeakoulutuksen tutkintomallien yhdenmukaistamista. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvin omaleimainen, ja harmonisointi aiheuttaisi siihen suuria muutoksia. Heinosen mielestä kehityssuunnitelman joidenkin kohtien voidaan tulkita viittaavan harmonisointiin.

- Sellaista voi lukea mallista. Olisi syytä tarkentaa joitakin kohtia. Tässä muodossa tulkintoja harmonisoinnista voi syntyä, Heinonen sanoo.

- Harmonisointiin ei ole tarvetta. Kansainväliset yhteydet luonnollisesti lisääntyvät ja järjestelmissä tapahtuu samankaltaistumista, mutta tietoisesti koulutusta ei pidä lähteä harmonisoimaan. En usko, etteikö koulutus antaisi nykymuodossaankin riittävästi valmiuksia kansainvälisiin tehtäviin.

Yksi tosiasia on, että suomalaista korkeakoulutettua työvoimaa siirtyy entistä enemmän ulkomaille töihin. Joissain suomalaisissa suuryrityksissä ollaankin oltu huolissaan kehityksestä ja mietitty keinoja, joilla suomalaisopiskelijat saataisiin jäämään kotimaahan. Heinosella on oma näkemyksensä kansainvälisten yritysten intresseistä.

- Tämä on yksi näkökohta. Jotkut ylikansalliset yritykset haluaisivat kouluttaa tulevaisuudessa entistä enemmän itse tulevia työntekijöitään. Mentäisiin kohti McDonald`s-yliopistojen mallia. Mielestäni koulutuksessa ei ole pelkästään tavoitteena yritysten etu, vaan siinä on nähtävä laajempia pyrkimyksiä, Heinonen painottaa.

Harmonisoinnin mahdollisista seurauksista ei ole Suomessa käyty paljoa julkista keskustelua. Heinosen mielestä asialla on yhteyksiä koulutusta laajempaan viitekehykseen.

- Koulutus on hyvin kulttuurisidonnainen asia. Ei eurooppalaisia kulttuureja voida harmonisoida ja niinpä koulutuskin olisi äärimmäisen vaikea harmonisoida. En näe tarvetta säädösmääräiseen harmonisointiin, Heinonen sanoo.

Jatkotutkintoihin entinen kanta

Ammattikorkeakoulujen oikeus järjestää jatkotutkintoja ja niiden laajuus on ollut yksi kehittämissuunnitelman yksityiskohta, jossa opiskelijajärjestöt eivät ole olleet tyytyväisiä opetusministeriön suunnitelmiin. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden kattojärjestön SAMOK:n puheenjohtaja Sami Aalto on toivonut maltillista etenemistä asiassa.

Aluksi jatkotutkinto-oikeutta kaavailtiin vain muutamille kokeiluyksiköille. Uuden kehityssuunnitelman perusteella jatkotutkinnot yleistynevät kuitenkin lähivuosina kaikille opetusaloille. Heinosen kanta jatkotutkintoihin on ollut ja on edelleen rauhallista kehitystä puoltava.

- En ole muuttanut kantojani jatkotutkintoihin. Asiassa olisi hyvä edetä pilottien kautta, ja jatkotutkintojen seuranta on tärkeää. Kokeilujen kautta on arvioitava lisäkoulutuksen tarvetta, Heinonen pohtii.

Suunnitelma vasta luonnos

Heinonen ei lähde hakemaan yksittäisiä syitä, miksi kehityssuunnitelman jotkut linjaukset ovat muuttuneet. Hän muistuttaa, ettei työtä ole vielä saatettu loppuun.

- Suunnitelma on vielä luonnos. Sitä ei ole hiottu loppuun saakka. Uskon kyllä, että kun lausuntokierroksella olevaa suunnitelmaa vielä tutkitaan, saadaan aikaan jämäkkä lopputulos.

- On kaikkien etu, että keskusteluyhteys on mahdollisimman hyvä, Heinonen sanoo viitaten opiskelijajärjestöjen ja opetusministeriön eriäviin näkemyksiin suunnitelman sisällöstä.

Heinonen huolissaan toisen asteen ammattikoulutuksesta

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma käsittää koko laajan koulutuskentän esiopetuksesta tohtoritutkintoon saakka. Vaikka vaikuttaa, että koulutuspoliittista keskustelua käydään näkyvimmin korkeakoulupolitiikasta, tapahtuu mm. toisen asteen koulutuksessa paljon uudistuksia.

Heinonen on huolissaan etenkin ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymistä.
- Toisen asteen ammatillinen koulutus voi jäädä heikoksi. AMK-järjestelmään on panostettu paljon, tosin osittain sen uutuuden vuoksi, Heinonen sanoo.

- Muun muassa peruskoulutus on jäänyt varjoon. Olisi äärimmäisen tärkeää nostaa ammatillista peruskoulutusta. Ammattikoulutettuja tullaan tarvitsemaan, hän jatkaa.

Heinosella ei ole selkeitä vastauksia ajatellen nykyisen koulutusjärjestelmän tuloksia pidemmällä aikavälillä. Yksi suuri kysymys on työpaikkojen riittävyys korkeakoulutuksen lisääntyessä.

- Kehitystä tulee seurata ja olisi haettava tasapainoa. Suunnitelman perusteella näyttää olevan tarkoitus, että suomalaisnuorista 70 prosenttia saa korkeakoulutuksen. Tällä hetkellä vaikuttaa, että työpaikkoja kyllä syntyy juuri korkeakoulutetuille, Heinonen toteaa.

MIKKO LAITINEN
3.9.1999