Vistbacka ja Kuisma tölvivät tupoa ja ay-liikettä

Pekkarinen: Kaasua keskittymiselle

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) kertasi, että Lipposen hallituksen budjettiesitys painaa kaasua historian nopeimpaan keskittymiskehitykseen ja hallitus seisoo tumput suorana aiheuttamiensa ongelmien edessä.

Kuntien ei enää tarvitse ottaa niskoilleen tänä syksynä sellaista, minkä hallitus on aikaansaamassa, sanoi Pekkarinen. Hän vakuutti keskustan pitävän huolta siitä, että kuntien budjettia valmistelevat saavat tietää, kuka on leikattujen tukien ja verotulojen takana.

Keskustan moite kohdistuu myös sosiaalisen kahtiajaon kasvamiseen.
- Sadoille tuhansille eläkeläisille budjetti ei anna mitään. Ei edes kymmenyksen indeksikorotusta. Opiskelijoiden asumisen tukea vähennetään.

- Juuri näitä väestöryhmiä hallitus muistaa terveyskeskusmaksujen ja muiden palvelumaksujen korotuksilla.

Pekkarinen arvosteli myöskin, ettei budjetti sisällä hallitusohjelmassa lupailtua pk-sektorin tukemista työllisyyden parantamiseksi.

Keskusta ei halua, että veroasioita käsiteltäisiin tupo-pöydässä vaan eduskunnassa. Ruoan arvonlisäveron keventäminen on keskustan tavoitteena. Tämän lisäksi eduskunnan on voitava päättää missä mitassa eläkeläisten, kotityön ja lapsiperheiden verotusta on mahdollista keventää.

200 markkaa ja sapattivapaalle

Kristillisen liiton ryhmäpuheenvuorossa puheenjohtaja Bjarne Kallis on keskustan lailla sitä mieltä, että eläkeläiset eivät ole mukana yhteiskunnan talouskasvussa.

- Ensi vuonna menetetään osa kansaneläkkeen pohjaosasta. Mitään tasokorotusta ei eläkkeisiin tule ja eläke ei kehity muitten tulonsaajien kanssa samalla linjalla. Sairastavien eläkeläisten menot lisääntyvät terveyskeskusmaksujen korotusten vuoksi.

- Myöskään tuloveronalennus ei eläkeläistä hyödytä, mikäli se annetaan korotetun ansiotulovähennyksen muodossa. Miksi hallitus jättää eläkeläiset ulkopuolelle, kyseli Kallis.

- Minimieläkkeisiin tulisi saada 200 markan kuukausikorotus ja kansaneläkkeen pohjaosaa ei saisi leikata.

Kallis toisti puolueen vaatimuksen siitä, että nämä uudistukset rahoitetaan ns. pörssiverolla. Työttömyyden ongelmaan Kalliksella on tarjota idea sapattivapaasta ja yrittäjyyden edistämiseksi olisi heidät asetettava samaan asemaan verotuksellisesti ja sosiaalisesti kuin työntekijät.

Aluepolitiikan onnistumiseksi pitäisi luoda syrjäytymässä oleville alueille erityinen selviytymisohjelma.

Vistbacka ja Kuisma tölvivät tupoa ja ay-liikettä

Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka paheksui lähetekeskustelussa sitä, että budjettiin olennaisesti liittyvät veroratkaisut annetaan tupo-neuvottelijoille.

Verolait kuuluvat eduskunnalle, ja palkat tulee sopia verot ja lait tietäen, mahdollista indeksiehtoa lukuun ottamatta.
- Tupo-pöydässä eivät istu eläkeläiset, työttömät ja lapset.

- Oikein ei voi myöskään olla, että ay-järjestöjen jäsenillä on käytännössä kaksi ääntä, yksi eduskunnassa ja yksi ammattiliiton vaaleissa.

Entinen ay-jyrä, Remonttiryhmän kansanedustaja Risto Kuisma ilmoitti, että laman jälkeen valta on palannut vanhoille eturyhmille, kuten ay-liikkeelle ja kirkolle.
- Huoli omista eduista on ajamassa nämä kaksi entistä uudistajaa uudistusten ja kehityksen jarruiksi.

Kuisma viittasi puheillaan tuleviin veroratkaisuihin. Hän on puhunut reippaista tuloverojen alennuksista työttömyyden parantamiseksi.

STT-IA
7.9.1999