Sailas: Väestön ikääntymiseen on varauduttava

Sailaksen mukaan seuraava vuosikymmen on etsikkoaika, jonka kuluessa julkisen talouden on varauduttava väestön ikääntymiseen.
- Varautuminen tarkoittaa käytännössä julkisen velan vähentämistä reippaaseen tahtiin monen vuoden ajan, hän sanoi.

- Väestön ikääntymisestä julkiselle sektorille lankeava "lasku" on mittaluokaltaan moninkertainen verrattuna esimerkiksi laman aiheuttamaan laskuun. Pelkästään kattamattomien eläkevastuiden määrä - eläkevelka - on noin kolminkertainen valtion nykyiseen velkaan nähden, Sailas totesi.

Maksurasitus kasvaa, kun 1945-50 syntyneet ikäluokat alkavat siirtyä varhaiseläkkeelle. Jos keskimääräinen eläkeikä ei nouse nykyisestä 59 vuodesta, eläkeläisten suhde työllisiin nousee rajusti.

Työelämässä nykyistä kauemmin

Sailaksen mukaan varmin tapa vähentää eläkemaksujen nousupainetta on saada ihmiset pysymään työelämässä nykyistä vanhemmiksi. Esimerkiksi Ruotsissa eläkkeelle siirrytään noin 4 vuotta vanhempina kuin Suomessa.

Sailas esitti, että eläkkeelle siirtymisikää voitaisiin myöhentää tiivistämällä eläkemaksujen ja -etuuden välistä suhdetta yksilötasolla.
- Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että niiden eläkkeet nousisivat, jotka tekevät pitkän työrupeaman, hän sanoi.

Myös ihmisten elinikä on nousussa, jolloin eläkkeelläolon aika pitenee. Sailaksen mielestä meilläkin voitaisiin harkita ruotsalaista järjestelmää, jonka mukaan eliniän pidentyessä eläkkeen tasoa vastaavasti lasketaan.

Markku Lehto: Ikäsyrjinnästä päästävä

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto muistutti, että 1990-luvulla on jo toteutettu melkoinen joukko lainsäädännön muutoksia, jotka tähtäävät työuran pidentämiseen ja sosiaaliturvamenojen pienentämiseen.

- Tehtyjen toimien vaikutusta ei pidä vähätellä eikä liioin synnyttää tarpeettomia kauhukuvia, hän sanoi.

Lehdon mukaan työuran pidentämisen lähtökohtana on arvostusten uudistuminen ja virheellisten ennakkoluulojen hävittäminen.

- Ikädiskriminaatio on työvoimaa rekrytoitaessa tänä päivänä tosiasia, vaikka sitä on vaikea osoittaa. Toiseksi työpaikoilla on ikäjohtaminen otettava vakavasti. Työtehtävät ja -urat on suunniteltava siten, että työssä jaksetaan ja jatketaan pitempään, hän sanoi.

STT-IA
3.9.1999