Nuorisosatanismi on keskiluokkainen ilmiö



Nuorisosatanismi ei ole lama-ajasta eikä taloudellisesta ja sosiaalisesta hädästä kumpuava ilmiö. Tutkija Tapio Kuure Tampereen yliopistosta luonnehtii nuorisosatanismia pikemminkin keskiluokkaisten nuorten alakulttuuriksi kuin köyhien ja syrjäytyneiden kulttuuriksi.


- Ilmiö syntyi Norjassa ja Suomessa 1980-luvun lopulla nousukauden aikana, Kuure huomauttaa.

Kuure on laatinut opetusministeriön rahoittamalle Nuorisotutkimusverkostolle maanantaina luovutetun nuorisosatanismia koskevan muistion. Hänen mukaansa nuorisosatanistien ja tavanomaisten nuorten lainrikkojien välillä on huomattavia eroja.

Ensinnäkin nuorten lainrikkojien ryhmät eivät ole niin johtajavaltaisia ja tiiviitä kuin satanistien ryhmät. Rikoksista kiinni jääneillä satanisteilla ei ole useinkaan pitkää rikosrekisteriä toisin kuin tyypillisellä nuorella lainrikkojalla.

Tyypillisen lainrikkojien ryhmän ikähaarukka on 14-19 vuotta, kun satanistien ryhmissä ikäjakauma on 13-26 vuotta. Tämä asetelma mahdollistaa mm. satanisteille tyypillisen alaikäisten tyttöjen seksuaalisen hyväksikäytön.

Satanistien väkivalta on ritualistista ja suuntautuu oman ryhmän jäseniin. Kyse on uhraamisesta toisin kuin tavanomaisessa jengiväkivallassa, jossa väkivallan ja tappamisen oikeutuksena on vihollisen eliminoiminen.


Valkoista black metallia

Musiikilla on Kuuren mukaan tärkeä merkitys nuorisosatanismin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Satanismin kuvasto ja terminologia tuotetaan black metalliksi ja death metalliksi kutsuttujen musiikinlajien piirissä.

Musiikki toimii myös alakulttuurin verkostoitumisen ja uusien tulokkaiden rekrytoimisen välineenä. Black metalli ja death metalli ovat etnisesti täysin valkoista musiikkia. Satanistisen musiikkigenren lähimpiä yhteistyökumppaneita ovatkin uusnatsistiset ryhmät.

Kuure nimittää nuorisosatanismia pahuuden työstämisprojektiksi. Satanismin lähtökohtana on ihmisen pahuus. Tämä on retorinen keino, jolla vastuu omasta toiminnasta siirretään tuonpuoleiselle eli "saatanalle".

Nuorisosatanismin ideologiassa päävastustaja on kirkko ja kristinusko. Muuta viholliskuvaa satanismilla ei voi Kuuren mukaan olla, koska "saatana" -käsitteellä ei ole käyttöä kirkon ja uskonnon ulkopuolella.

- Satanismi ei ilmeisesti katoa koskaan, sillä kristinuskoon liittyvistä asioita tullaan varmaankin keskustelemaan aina, Kuure arvioi.

Hänen mukaansa satanismin dualistinen ideologia houkuttelee nuoria suoraviivaisuudellaan. Sen kautta monimutkainen maailma nähdään helpommin hallittavana.


Ideologia auki keskustelemalla

Kuuren mielestä vanhempien kannattaisi huolestua lapsistaan, jos he havaitsevat näiden käyttävän satanistien symboleja kuten nurinpäin käännettyjä ristejä, pentagrammeja ja mustia vaatteita. Myös nuoren levykokoelma voi antaa viitteitä kiinnostuksesta satanismiin.

- Viimeistään tällöin nuoren kanssa kannattaa aloittaa keskustelu ja kysyä, mikä nykymaailmassa ottaa päähän, Kuure sanoo.

Hänen mukaansa satanististen ydinryhmien liepeillä pyöriviin nuoriin voi vaikuttaa tekemällä ideologia läpinäkyväksi. Keskustelun avulla voi yrittää purkaa satanismin kielellisiä konstruktioita.

Kuure toteaa myös, että jaottelu satanismiin ideologiana ja saatananpalvontaan varsinaisena ritualistisena toimintana ei ole pätevä. Jaottelu on suurelta osin satanistien oma luomus, jonka tavoitteena on tehdä ideologiasta nuorille helpommin lähestyttävä.

- Ryhmittymien sisällä harjoitetaan sekä ideologista että ritualistista toimintaa, Kuure painottaa.

Hänen mukaansa nuorisosatanismin tutkimus lisääntyy Suomessa viimeaikaisten tapahtumien takia. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi tutkimuksessa pyritään poikkitieteellisyyteen ja kansainvälisen yhteistyön on tiivistämiseen.

STT-IA
3.9.1999


AJASSA -SIVULLE