Valtiontalouteen tarvitaan lisää pelivaraa

SP: Palkkaneuvottelut talouskehityksen koetinkivi

Sen sijaan runsaasti julkisuutta saaneesta asuntojen hintojen noususta keskuspankki ei ole juurikaan huolissaan.

Pääjohtaja Matti Vanhalan mukaan viime vuosien hulppea, runsaan viiden prosentin talouskasvu ei ole ylipäätään synnyttänyt talouteen merkittäviä tasapainottomuuksia.

Vanhala korostaa, että nykyinen hyvä taloustilanne avaa mahdollisuuden valtiontalouden vahvistamiseen, eikä tätä mahdollisuutta saa päästää lipumaan käsistä. Ensi vuoden budjettiesitys jatkaa hänen mielestään vakauttavaa linjaa, mutta ei luo valtiontalouteen uutta pelivaraa.

- Valtion velka jää vahvasta talouskasvusta huolimatta edelleen yli 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin suuri velka antaa huonot eväät seuraavaan laskusuhdanteeseen, Vanhala korosti torstaina esitellessään Suomen Pankin tuoreen Euro & talous -lehden talousnäkymiä käsittelevän vakioartikkelin.

Euroalueen talouskehitystä, joka määrittää nykyään myös Suomen korot, Vanhala luonnehti nousujohteiseksi. Suurten euromaiden elpyminen ja öljyn voimakas kallistuminen nopeuttavat euroalueen inflaatiota, mutta eivät kuitenkaan niin rivakasti, että hintavakaus joutuisi uhatuksi.

Euroopan keskuspankin hintavakaustavoite edellyttää inflaation pysymistä kahden prosentin alapuolella.
- EKP:n rahapolitiikka riippuu jatkossa siitä, kuinka kasvun nopeutuminen vaikuttaa hintakehitykseen. Toistaiseksi rahapolitiikan viritys pysyy ennallaan, Vanhala totesi.

Suomen Pankin pääjohtajana Vanhala kuuluu EKP:n neuvostoon eli ylimpään päättävään elimeen.

Asuntojen hintakuplaa ei näkyvissä

Syksyn palkkaneuvotteluilla on Suomen Pankin mukaan tärkeä merkitys tulevan talouskehityksen kannalta. Neuvotteluissa ratkaistaan se, voiko tähän saakka vallinnut paranevan työllisyyden, matalan inflaation ja vakaan reaalitulojen kasvun linja jatkua.

Palkkasopimusten, olivat ne keskitettyjä tai hajautettuja, tulisi pitää palkankorotukset sopusoinnussa hintavakauden kanssa ja jättää riittävästi yritystason joustavuutta eri suhdannetilanteiden varalle.

- Jos palkkaneuvotteluissa livetään, lääkkeet löytyvät nykyisissä euro-oloissa ainoastaan finanssipolitiikasta, Vanhala korosti.

Pankkien luottokanta kasvoi voimakkaasti kevään ja kesän mittaan. Kasvu on Vanhalan mukaan meillä selvästi voimakkaampaa kuin euroalueen suurissa keskusmaissa Saksassa ja Ranskassa.
- Myös liialliseen luottoekspansioon ainoa kotimainen lääke on finanssipolitiikan kiristäminen, Vanhala muistutti.

Runsaasti keskustelua herättäneistä asuntomarkkinoista Vanhala totesi, ettei kukaan voi sanoa, onko asuntojen hinnoissa kuplaa vai ei. Hintojen nousulle on hänen mielestään ollut selviä syitä, kuten yleinen tulotason nousu ja talouskasvun painottuminen suuriin keskuksiin.

- Saattaa olla, että hinnat asettuvat pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle, mutta tämä ei vielä tarkoita kuplan olemassaoloa, Vanhala tähdensi.

Asuntojen hintojen noususta ei hänen mielestään aiheudu juurikaan kokonaistaloudellisia riskejä, kunhan lainoja myönnettäessä säilyy vastuullinen ote.

Työttömyys yhä Euroopan ongelma

Massatyöttömyys on pysytellyt pitkään Euroopan talouksien erityisongelmana. Vanhala ei näe merkkejä siitä, että pulma helpottuisi ratkaisevasti, vaikka talousnäkymät ovat kirkastumaan päin.

- Suhdanteet vahvistuvat viennin ansiosta, mikä ei tuo juurikaan helpotusta työttömyysongelmaan, Vanhala arveli.

Hänen mukaansa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa olisi vähitellen päästävä käsiksi työttömyyden taustalla vaikuttaviin rakenteellisiin tekijöihin.

- Valitettavasti talouskeskustelua Euroopassa on viime aikoina hallinnut aivan liikaa euron kurssikehityksen pohdiskelu. Tärkeät rakennekysymykset ovat jääneet vähälle huomiolle. Vaarana on, että ne sivuutetaan myös jatkossa, kun talouskehitys paranee, Vanhala valitteli.

Suomen Pankin mukaan kotimaassa työllisyyttä pitäisi edistää ennen muuta työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta parantamalla sekä työnteon kannusteita lisäämällä.

STT-IA
3.9.1999