Tuloneuvottelujen suunta selvinnee syyskuun loppuun mennessä

Hallitus on varautunut tukemaan tupon syntyä veronkevennysten avulla. Veroratkaisut jätettiin budjettiesityksessä odottamaan tuloratkaisua.

Paineet kolmannen tupon yrittämiseen ovat melkoiset, sillä liittokierroksen pelätään vievän inflaatiota ruokkivaan palkkakilpailuun.

Myös kesällä julkistetut tulopoliittisen selvitystoimikunnan raportit antoivat lisäevästä tupoa puoltaville: kahden viime tupon avulla turvattiin sekä hintakilpailukyvyn että ostovoiman hyvä kehitys.

Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt henkivätkin tupomyönteisyyttä. Myös työnantajapuolella on arveltu tupon takaavan parhaiten palkankorotusten maltillisuuden.

Tupotie näyttää kuitenkin kovin kiviseltä. SAK:n sisällä on kolme teollisuusalojen liittoa, jotka ns. alakohtaisten ongelmien perusteella havittelevat liittokierrosta.

Katseet suuntautuvat varsinkin Paperiliittoon, joka kiistelee Metsäteollisuuden kanssa mm. ulkopuolisen työvoiman käytöstä paperitehtailla, työajoista ja nykysopimuksen lomautuspykälän tulkinnasta.

Akavalaisista Ekonomiliitto on ehdottanut "liittokohtaisten sopimusten kokeilua". Lisäksi SAK on nostanut tupon ehdoksi työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisen.

Tämä on jo heruttanut sanailua varsinkin kokoomuksen suunnasta, jonka mielestä tämmöisiä "poliittisia kiista-asioita" ei pidä kytkeä tuloratkaisuun.

Yleissitovuuden määrittely on parhaillaan pohdittavana työsopimuslakikomiteassa. Sen pitäisi saada työnsä päätökseen lokakuun loppuun mennessä.

Palkansaajajärjestöistä STTK julkisti omat sopimustavoitteensa perjantaina. SAK:n ja Akavan tavoitteet selviävät syyskuun puoliväliin mennessä.

Nykyinen sopimuskausi umpeutuu ensi tammikuun puolivälissä.

Tupo-jargonin ABC

Vaikka työehtosopimusneuvotteluissa puitavat asiat koskevat suoraan tavallisen palkansaajan kukkaroa, käydään keskustelu niin sopimuksen muodosta kuin sen sisällöstä usein kielellä, joka ei hevin aukene muulle kuin työmarkkinoiden sisäpiirille. Lyhyt selvitys keskeisistä käsitteistä helpottanee neuvottelujen seuraamista.

SOPIMUKSEN MUOTO

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu
- hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista

Tulopolitiikka
- eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä tavoitteena sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen, ja saavuttaa alhainen inflaatio

Keskitetty ratkaisu
- työmarkkinakeskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset

Keskusjärjestösopimus
- kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi työsuojelusta

Liittokierros
- ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu

Päänavaussopimus
- neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus

PALKANKOROTUSTEN JAKO

Yleiskorotus
- sopimuksessa sovittu markka- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville

Prosenttilinja
- kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset

Markka- tai pennilinja
- kaikille palkansaajille sovittu markkamääräiset korotukset

Sekalinja
- palkankorotuksesta sovitaan markoissa, mutta korotuksen on oltava kuitenkin vähintään tietyn prosenttiluvun suuruinen

Järjestelyvara
- keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liitto- tai yrityskohtaisesti

Palkkaliukuma
- sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus

Ansiokehitystakuu
- palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloille tasasuhtainen ansiokehitys

Matalapalkkaerä
- keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita enemmän

Naispalkkaerä
- keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja

Tulospalkka
- henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka

Reaalipalkka
- palkan ostokyky

Solidaarinen palkkapolitiikka
- pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja

Sosiaalipaketti
- tulopoliittisen tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset

Työehtosopimuksen yleissitovuus
- työehtosopimusta pidetään yleissitovana, jos vähintään puolet alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Tuolloin myös järjestäytymättömien yritysten on noudatettava sopimukseen kirjattuja vähimmäisehtoja mm. palkoista.

STT-IA
3.9.1999