Unctadin pääsihteeri: Talouden nopeassa globalisaatiossa vaaransa



Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa kahtena viime vuonna ravistelleet rahoituskriisit kuvaavat synkällä tavalla globalisaation nurjia puolia.


Kokonaiset kansantaloudet suistuvat ahdinkoon, kun valtioiden rajoista piittaamattomat suursijoittajat syytävät niihin ensin läjäpäin rahaa ja vetävät sitten sijoituksensa yhtäkkiä takaisin.

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön Unctadin pääsihteeri, brasilialainen Rubens Ricupero korostaa, että viime aikojen rahoituskriisit ovat koetelleet nimenomaan ns. kehittyviä talouksia. Yhdysvaltoja ja Eurooppaa myllerrykset jopa hyödyttivät, koska ne laskivat rajusti raaka-aineiden hintoja.

- On paradoksaalista, että kriisit tuntuivat rajuimmin nimenomaan niissä kehitysmaissa, jotka ovat tiiviimmin kytkeytyneet globaaliin talouteen, keskiviikkona Helsingin yliopistossa luennoinut Ricupero toteaa.

Kaikkein köyhimmät ja vähiten kehittyneet maat, kuten Afrikan valtiot, eivät juurikaan kriisiä tunteneet, koska ne eivät ole aktiivisesti mukana kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla tai maailmankaupassa.

- En kuitenkaan halua väittää, että globalisaatio olisi kehitysmaille umpikuja. Täytyy vain pitää huolta siitä, että kansainvälistyminen tapahtuu hallitusti ja kestävällä tavalla, Ricupero korostaa.

Hänen mielestään Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden ongelmana on ollut, että ne eivät ole sopeutuneet läheskään yhtä hyvin kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin kuin maailmankauppaan.


Kriisien ratkaisuun panostettava enemmän

Unctadin pääsihteeri on vakuuttunut siitä, että Aasian ja Latinalaisen Amerikan kaltaisten rahoituskriisien ratkaisemisessa riittää runsaasti työsarkaa. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä kokemukset viittaavat siihen, että myllerrykset alkavat olla hälyttävän yleisiä. Ricupero laskee viisi vaikeaa rahoituskriisiä 15 viime vuoden ajalta.

- Kriisejä täytyisi jatkossa voida ratkaista niin, ettei seurauksena olisi syvä lama, kuten tähän saakka on aina käynyt. Ratkaisut eivät saisi esimerkiksi pahentaa köyhyyttä ja ympäristöongelmia, Ricupero toteaa.

Hän valittelee sitä, että tähän mennessä lääkkeet ovat olleet liian yksipuolisia. Kriisit on pyritty taltuttamaan hilaamalla korot taivaisiin. Erityistä huomiota vaativat kuumaan rahaan eli lyhytaikaisiin pääomaliikkeisiin liittyvät koukerot. Niistä koituu pahimmillaan kasapäin ongelmia, mutta vain rajallisesti todellisia hyötyjä.

Ricupero tähdentää, että kehitysmaihin virtaavat yksityiset pääomat eivät juurikaan edistä tuotannon lisäystä. Yhdestä dollarista kuumaa rahaa 24 senttiä poistuu tavallisesti pääomapaon yhteydessä ja 20 senttiä kartuttaa pelkästään valuuttavarantoa.


Kehitysmaat otettava WTO:ssa huomioon

Suomen vierailunsa yhteydessä Ricuperon oli määrä keskustella kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin (vihr.) ja ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) kanssa. Näissä keskusteluissa hän aikoi mm. tuoda esiin kehitysmaiden asemia piakkoin alkavalla Maailman kauppajärjestön WTO:n uudella neuvottelukierroksella.

Ricuperon mielestä WTO:ssa tulisi löytää ratkaisut niihin lukuisiin kehitysmaiden kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka jäivät auki edellisillä neuvottelukierroksilla. Nämä kysymykset kytkeytyvät kehitysmaiden tuottamien hyödykkeiden, kuten tekstiilien, elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden, kauppaan.

- Myönteiset ratkaisut näissä kysymyksissä parantaisivat välittömästi kehitysmaiden kauppataseita, Ricupero muistuttaa.

STT-MH
3.9.1999


TALOUS -SIVULLE