Kriisi piristi Venäjän maataloussektoria

Kun tuonti romahti ruplan mukana, tuottajat saivat paremman hinnan tuotteistaan, ja jalostajat onnistuivat nappaamaan viisimiljoonaisen kaupungin ruokakaupasta aiempaa suuremman siivun, pietarilaisen maatalousalan tutkimuskeskuksen Agrobusiness tsentrin edustaja Tamara Kovaljova arvioi Pietarissa pidetyssä suomalais-venäläisessä seminaarissa.

- Esimerkiksi lihantuonti Yhdysvalloista putosi puoleen ja Euroopan maista jopa 75 prosenttia, hän kertoi.

Amerikkalaisten kanankoipien sijasta pietarilaiskauppojen hyllyille ilmaantui aiempaa runsaampi valikoima esimerkiksi pietarilaisten lihajättien Parnas M:n ja Samsonin tuotteita.
- Ongelmana on kuitenkin raaka-aineen puute, joudumme tuomaan sitä ulkomailta, Parnas M:n Sergei Ivanov kertoi.

Kotimainen tuotanto on piristynyt muillakin elintarviketeollisuuden aloilla: useiden kyselyjen mukaan juustoa ja voita lukuun ottamatta tuontielintarvikkeiden osuus on laskenut Pietarissa vajaaseen kymmenekseen, kun se suurimmillaan oli 40-60 prosenttia.

Tuotannon piristyminen on myös kilissyt kaupungin kassaan: virvoitusjuomatehtaiden, olutpanimoiden, lihanjalostamoiden, meijerien ja muiden elintarvikealan yritysten maksamat verot nousevat 40 prosenttiin kaupungin verotulosta.

Venäjän elintarvikemarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä pohdittiin maanantaina Pietarissa alkaneessa seminaarissa, joka on osa EU:n Interreg II-ohjelmasta rahoitettua hanketta markkinoida Kaakkois-Suomen elintarvikkeita Pietarin alueelle.

Etelä-Savon maakuntajohtajan Hannu Vesan mukaan Interreg-hanke juoksi kuiviin, kun Venäjän vienti romahti, ja toivottu päänavaus itämarkkinoille jäi tekemättä.

- Nyt etsitään niitä markkinarakoja ja -taskuja, joihin voisimme päästä. Vesa arveli, että Suomi voisi myydä Venäjälle nykyistä enemmän osaamista.

Vienti laskee edelleen

Venäjän talousromahdus iski kovasti suomalaiseen elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi Valion vienti on pudonnut kolmanneksen, arvioi ZAO Valio St. Petersburgin toimitusjohtaja Jyrki Jauhiainen.

Valio on selvinnyt romahduksesta mm. vahvojen tuotemerkkien turvin: Violat ja Voimixit ovat pietarilaisille tuttuja vuosien takaa. Aleksanteri-instituutin tutkija Antti Helanterä ennusti Suomen elintarvikeviennin Venäjälle putoavan tänä vuonna edelleen - mahdollisesti 700 miljoonaan markkaan.

Toissa vuonna viennin arvo oli pari miljardia markkaa, ja viime vuonnakin hyvän alkuvuoden ansiosta 1,6 miljardia markkaa.

Helanterän mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan ole vetäytyneet Venäjän markkinoilta, vaan odottelevat sitkeästi parempia aikoja. Sen sijaan suunnitelmat investoinneista Venäjän markkinoille on sysätty syrjään.

Jauhiaisen mukaan oman tuotannon perustaminen Venäjälle ei kiinnosta Valiotakaan, koska raaka-aineita ei ole tarpeeksi, byrokratia on valtava ja verotus ongelmallista.

Pikkutuottajilla vahva asema

Pietari maanviljelijöille -säätiön asiantuntija Aleksei Reshetnikov ennustaa pienten tuottajien aseman vahvistuvan Venäjän ruokkijana valtavista valtiontiloista muodostettujen yritysten kustannuksella.

- Suuret yksiköt eivät ole kilpailukykyisiä. Jo nyt pienillä puutarhapalstoilla ja tiloilla kasvatetaan mm. valtaosa Pietarissa popsittavasta perunasta ja vihanneksista.

- Myös maidon ja lihan tuotannossa niiden osuus on merkittävä.

Varsinaisten fermereiden eli yksityistilallisten asema ei ole kuitenkaan kehuttava.
- Heidän lähtötilanteensa oli huono. Alkupääomaa ei ollut ja he saivat metsittyneitä peltoja heikkojen kulkuyhteyksien takaa. 90-luvun alkupuolella Leningradin alueelle perustettiin 7 000 yksityistilaa, joista nyt toimii jotenkuten tuhatkunta.

Joukko on kirjava: fermereissä on mummoja, jotka pitävät paria lehmää, ja nykyaikaisia yrityksiä. Venäläiset maatalousyrittäjät kaipasivat seminaarissa valtion apua: helpotuksia korkeaan verotaakkaan ja halpakorkoista lainaa.

- Nyt rahaa joutuu ottamaan pankista 50 prosentin korolla, mikä on hullutusta, Rutshin suurtilan varapääjohtaja Nikolai Shelkanov valitti.

Taloustieteiden professorin Sergei Pivovarovin vaatimus oli vielä tiukempi: Venäjän on ryhdyttävä protektionistisiin toimiin oman maatalouden elvyttämiseksi.

Häntä kannatti Telmanin suurtilan johtaja Jekaterina Jastrebova. Tilalla on tuhatkunta lypsävää, ja 5 000 hehtaaria maata.
- Tuonti tuhosi maataloutemme, hän valitti.

STT-IA
3.9.1999