Ranska ehdottaa puolustuksen lähentymisehtoja

Vedrine myönsi, että maiden kannat ovat vielä toisistaan varsin kaukana, mitä tulee puolustusulottuvuuden eli EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseen.

- Jotkut maat haluavat yhteistä eurooppalaista puolustusta vain hiukan, toiset paljon enemmän, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tässä on edistyttävä, Vedrine arveli.
- Nyt on tapahtunut käänne, ja käsite on hyväksytty älyllisesti, psykologisesti ja juridisesti, ministeri iloitsi.

Lähentymisehdot eivät saaneet mitään yksimielistä kannatusta ministereiltä; keskustelut olivat Saariselällä vielä alkuvaiheessaan.

Ehdot olisivat Vedrinen mukaan keino lähentää EU-maiden puolustuskykyä toisiinsa ja parantaa yhteistyön edellytyksiä.

Puolustusmenojen taso sekä joukkojen määrä ja laatu ovat Ranskan mielestä kaikki asioita, joissa lähentymiskriteerit voisivat olla hyödyksi.
- Ehdot osoittautuivat hyväksi malliksi rahaliittoa luodessa, miksei niitä voisi käyttää nytkin.

Vedrinen mukaan vielä on liian aikaista esittää tarkkaa listaa tai muotoa ehdoille. Lähentymisehtojen ajatusta ovat esittäneet myös Italia ja Britannia.

Vedrine painotti, että asia on vasta alkuvaiheessa, ja vielä on järjestämättä yhteistyö NATO:n EU:n ulkopuolisten jäsenten kanssa. Näille maille on turvattava oikeus tulla kuulluiksi, mutta ne eivät saa estää EU:ta käyttämästä tarvittaessa myös NATO:n voimavaroja, Vedrine tähdensi.

Keskusteluissa oli esillä myös päätöksentekojärjestelmä. Ranska haluaisi perustaa EU:lle uuden sotilaskomitean kohtuullisen nopeasti tukemaan EU:n uuden ulkopoliittisen edustajan työtä.

NATO:n pääsihteerin paikalta tähän tehtävään siirtyvä Javier Solana oli Saariselällä mukana itsekin, mutta tällä kertaa vain kuunteluoppilaana. Hän siirtyy EU:n leipiin lokakuussa.

STT-IA
5.9.1999