Kysymys ilmastomuutosten torjuntatoimista on vielä auki

Ympäristölainsäädännön uudistus etenee

Ilmastonmuutosten kirjaaminen lakiin vaatii kuitenkin vielä lakiteknistä hiontaa. Uudistusesitys annettaneen eduskunnalle lähiviikkoina. Uuden lainsäädännön tavoitteena on ennen muuta yhtenäistää lupamenettelyä. Samalla pyritään yleisesti lisäämään määräysten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) luonnehti iltakoulun jälkeen, että uudistuksessa on kyse ennen muuta lakiteknisestä ja hallinnollisesta järkeistämisestä. Hän muistutti, että lupiin liittyvät vaatimukset pysyvät ennallaan. Myönteistä hänen mielestään on myös, että kunnille tulee mahdollisuus antaa paikallisia, muita tiukempia ympäristömääräyksiä.

Uudella lainsäädännöllä pannaan toimeen EU:n IPPC-direktiivi eli direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä.

Esityksellä on melkoinen kiire, sillä direktiivi pitäisi saattaa voimaan lokakuun loppuun mennessä. Selvää on, että Suomi myöhästyy tästä aikarajasta muutaman kuukauden: uusi lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan ensi maaliskuun alusta.

Uutta ympäristönsuojelulakia sovellettaisiin ympäristöä pilaavaan toimintaan ja tietyin osin myös ilmastomuutoksen torjuntaan. Ainakin teollisuus on jo ennalta suhtautunut nihkeästi siihen, että ilmastomuutosten torjunta kirjataan lakiin.

Juuri tämä kohta jäi iltakoulussa vielä osittain auki. Ympäristöministeriön tarkoituksena on ollut, että hallitukselle annettaisiin valtuus säätää asetuksella tietyistä ilmastomuutoksiin liittyvistä torjuntatoimista. Nämä eivät koskisi energiantuotantoa.

Yhdeltä luukulta

Lain keskeinen osa käsittelee ympäristölupia. Tarkoituksena on, että lupa-asioissa noudatettaisiin ns. yhden luukun periaatetta. Lupia harkittaessa otettaisiin huomioon toiminnan kaikki ympäristövaikutukset.

Luvanvaraisten toimintojen määrää ei ole kuitenkaan tarkoitus lisätä. Joillain aloilla lupamenettely voitaisiin korvata ilmoitusvelvollisuudella tai yleisillä normeilla.

Lupa-asioista päätettäisiin ympäristölupavirastoissa. Tarkoituksena on, että virastoja olisi kolme. Ne sijoittuisivat vesioikeuksien nykyisille toimipaikoille Helsinkiin, Kuopioon ja Ouluun, jolloin lakkautettavien vesioikeuksien henkilöstön siirtyminen uusien virastojen palvelukseen olisi vaivatonta. Virastojen toimialueiden määräytymisen perustana pidettäisiin yleisesti maakuntajakoa.

Uusia lakeja säädetään kolme ja muutoksia tehdään yli 20 lakiin. Suurimmat muutokset kohdistuvat vesilakiin. Pääosa muutoksista aiheutuu vesioikeuksien lakkauttamisesta. Vesilaki jääkin vesitalousasioiden yleislaiksi. Kumottavia lakeja ovat ilmastonsuojelulaki, meluntorjuntalaki ja ympäristölupamenettelylaki.

Uuden lainsäädännön valmistelu aloitettiin jo vuonna 1994. Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi valmistui viime syksynä, ja esitys oli tarkoitus antaa vielä viime vuoden puolella. Eräät työryhmän ehdotuksesta hankitut lausunnot ovat kuitenkin viivästyttäneet esityksen laadintaa.

STT-MH
3.9.1999