Ajan suunnassa lyhyesti


Vuosituhannen viimeinen auringonpimennys

Vuosituhannen viimeinen täydellinen auringonpimennys tapahtuu 11. elokuuta, kun kuun varjo pyyhkäisee tiheään asutun Keski-Euroopan yli Englannista Turkkiin.

Kuu sattuu silloin radallaan auringon eteen, jolloin maanpinnalle laskeutuu pariksi minuutiksi yön pimeys. Suomessa tapahtuu auringonpimennys osittaisena, jolloin lähes kaksi kolmasosaa auringon läpimitasta peittyy.

Osittainen pimennys alkaa Suomessa kello 12.40. Syvimmillään se on noin kello 13.50 ja päättyy tuntia myöhemmin.

Etelä-Suomessa kuu peittää auringon läpimitasta maasta katsottuna hieman yli kaksi kolmasosaa ja Pohjois-Suomessa vähemmän. Selkeän sään todennäköisyys Etelä-Suomessa on noin 35 prosenttia, Keski-Suomessa 30 prosenttia ja Pohjois-Suomessa enää parikymmentä prosenttia.

Viimeksi auringonpimennys nähtiin Suomessa syksyllä 1996, todetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta. Seuraavaa yhtä näyttävää osittaista auringonpimennystä saadaan odottaa vuoteen 2003 saakka.

Raha-automaattiyhdistys vaatii Suomi-Inkeri-seuralta selvitystä avustusvarojen käytöstä

Raha-automaattiyhdistys (RAY) vaatii Suomi-Inkeri-seuralta selvitystä sille myöntämiensä varojen käytöstä vuosilta 1997 ja 1998.

RAY:n avustusosaston valvontatoimiston päällikkö Olli Paikkala kertoi keskiviikkoiltana, että selvitystä pyydetään kirjanpidosta, joka mainituilta vuosilta ei ole siinä kunnossa kuin sen säädösten mukaan pitäisi olla.

- Sen tarkastuksen perusteella, jonka teimme, ei vuosien 1997 ja 1998 kirjanpidossa ollut riittävästi kuluja siihen toimintaan, jota me olemme avustaneet. Kyse oli inkeriläisnuorten katutyöstä, kertoi Paikkala.

RAY on myöntänyt inkeriläisnuorten parissa tehtävään työhön vuosittain noin 100 000 markkaa. Avustus on myös tälle vuodelle myönnetty, mutta sitä ei ole seuralle maksettu, koska aiemmissa avustuksissa on vielä selvittämistä.

Ilmaisbussit aloittavat Tampereella

Tampereen keskustassa käynnistyy ilmaisbussiliikenne lauantaisin. Vuoden kestävä kokeilu alkaa elokuun puolessavälissä.

Keskustan vapaa vyöhyke -hankkeen tarkoituksena on parantaa liikkumismahdollisuuksia. Erityisesti henkilöautoilijoiden toivotaan jättävän autonsa pysäköintitaloihin ja jatkavan keskustaan bussilla.

Ilmaisbussit liikkuvat lauantaisin kello 10-18. Lisäksi reittejä ajetaan kolmena sunnuntaina joulukuussa. Bussit kulkevat noin 10 minuutin välein. Bussit liikennöivät kahdella reitillä, joista toinen on Hämeenkadun pohjoispuolella ja toinen eteläpuolella.

Ilmaisliikennöinti maksaa tänä vuonna 370 000 markkaa. Kustannuksista vastaa liikennelaitos. Ensi vuoden rahoituksesta päätetään myöhemmin.

Vanhempainpuhelin auttaa lasten kasvatuksessa

Jos lasten kasvatukseen liittyvät ongelmat askarruttavat kesälomalla, auttaa vanhempainpuhelin ratkomaan tilanteita. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämään valtakunnalliseen palvelupuhelimeen tulee vuosittain noin tuhat soittoa, joissa kysellään kasvatukseen liittyviä asioita.

Vanhempainpuhelin on toiminut Helsingissä jo kymmenen vuoden ajan. Yli puolet puhelimeen soittavista on helsinkiläisiä.

Vanhempainpuhelimeen voi soittaa kaiken ikäisiin lapsiin, vanhemmuuteen ja yleensä perhe-elämään liittyvissä asioissa. Puhelimessa päivystävät vapaaehtoiset, liiton kouluttamat päivystäjät.

- Eniten puhelimitse kysytään neuvoa nuorten kasvatukseen liittyviin ongelmiin, kuten päihteiden ja huumeiden käyttöön, kertoo vanhempainpuhelimen suunnittelija Leena Ruskomaa.

Hänen mukaansa puhelimessa kysellään usein konkreettisia neuvoja esimerkiksi siitä, mikä on sopiva viikkorahan määrä tai kotiintuloaika.

- Usein tulee vanhemmilta soittoja, joissa kysellään, mitä tehdä, kun epäillään nuoren lintsaavan koulusta. Kesällä soitellaan, kun nuori on lähtenyt kotoa, eikä ole ilmoittanut, missä hän on, Ruskomaa jatkaa.

Nuorten ongelmien lisäksi puhelimesta kysytään neuvoja uhmaikäisten lasten kasvatukseen sekä neuvoja avioerokriisissä.

Vanhempainpuhelimeen voi soittaa numeroon 06001-2277.

Epätieteilijät heittivät riimukiven vesiä kylmentämään

Vedet kylmenevät tänä vuonna hyisen viileiksi Jaakon päivän jälkeen, jos Suomen epätieteellisen seuran ennustukset toteutuvat. Epätieteilijät heittivät nimittäin Jaakon päivänä Helsingin Kolera-altaaseen riimukiven puolikkaan.

Perinteisen Jaakon päivän kylmän kiven viskaamisen sijasta Epätieteilijät uskottelevat, että nyt veteen heitetty riimukivi voi aiheuttaa jopa toisen jääkauden.

Riimukiven puolikkaan kerrotaan löytyneen Epätieteellisen seuran kaivauksissa. Löydettäessä riimukivi oli hohkannut kylmyyttä ja siihen oli kirjoitettu vaikeaselkoinen viesti. Epätieteilijöiden mukaan kiven kirjoituksessa oli uhkaus uuden jääkauden mahdollisuudesta.

Epätietieteilijät kuvailivat humoristisesti, että muinaisten mannerlaattojen yhtymäkohdasta irti sahattu riimukiven puolikas voi toiseen palaseen yhdistettynä muuttaa koko maapallon kosmiseksi luistinradaksi.

Epätieteilijät kertoivat lähtevänsä Jaakon päivän jälkeen "Gröönlantiin" etsimään kiven toista puolikasta. Kiven löydettyään epätieteilijät aikovat kuljettaa puolikkaan kauas sen toisesta osasta, jotta jääkausi estettäisiin. Epätieteellinen seura rauhoittelee, että toimenpiteen jälkeen uuden jääkauden alkaminen riimukiven aiheuttamana ei ole todennäköistä.

Koonnut: IKK
30.7.1999


AJASSA -SIVULLE