 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suosio nopeassa kasvussaVapaarahoitteiset asumisoikeusasunnot eduskuntaan viimeistään keväällä
Keväällä laaditun hallitusohjelman mukaan asumisoikeusasumista on tarkoitus edelleen lisätä arava- ja korkotukilainoituksella. Asumisoikeusasunnot ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan tasaiseen tahtiin.Tuoreessa budjettiesityksessä ei vielä ole ratkaistu sitä, miten asuntotuotantoon osoitetut seitsemän miljardia markkaa jakaantuvat eri asumismuotojen kesken. Kysymys ratkaistaan vasta käyttösuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa vuoden alkuun mennessä. Uutena elementtinä hallitusohjelmaan sisältyy laki vapaarahoitteisista asumisoikeusasunnoista. Vielä tällä hetkellä asumisoikeussopimuksia voidaan siis tehdä vain valtion rahoittamissa taloissa. - Asiastahan on olemassa jo pitkälle viety lakiesitys, mutta se vaatii vielä eri tahojen kuulemisen ja tuotantoedellytysten arvioinnin, kertoo Peter Fredriksson, joka toimii ympäristöministeriössä asuntopolitiikan strategian selvitysmiehenä. Asuntoasioista vastaava ministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) on todennut, että lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskunnalle viimeistään kevätistuntokaudella.
Asumisoikeusasuntojen suosio nopeassa kasvussaVuokra- ja omistusasumisen rinnalle on 90-luvun aikana ilmestynyt tukku uusia asumismuotoja, ja oman kodin perustamisessa onkin nyt enemmän valinnanvaraa kuin koskaan aikaisemmin.Varsinkin asumisoikeusasunnot ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan tasaiseen tahtiin. Asuntoja on tähän mennessä valmistunut reilut 20 000 kappaletta lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Viime vuoden lopulla asumisoikeusasuntoa jonotti 54 000 hakijaa, joista yli puolet pääkaupunkiseudulta. Asumisoikeusasunnot syntyivät vuosikymmenen vaihteessa, kun nuorille perheille, esimerkiksi juuri valmistuneille, haluttiin antaa paremmat mahdollisuudet ensiasunnon hankkimiseen. - Tuohon aikaan asuntojen hinnat olivat romahtaneet eikä lainaa uskallettu ottaa. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli erittäin vähän, ja arava-asuntoon päästäkseen piti olla aivan toisenlainen sosiaalinen tilanne, selvittää ylitarkastaja Erkki Asikainen Valtion asuntorahastosta.
Vastike alempi kuin vapailla markkinoillaKun asukas muuttaa sisään asumisoikeusasuntoon, hän maksaa rakennuttajalle 15 prosenttia asunnon arvosta. Kuukausittain maksettava käyttövastike on selvästi alempi kuin vastaavasta vapaiden markkinoiden asunnosta perittävä vuokra.Jos esimerkiksi jollakin asuntoalueella vuokra on keskimäärin 80 markkaa neliöltä, saattaa käyttövastike hyvinkin olla vain 50 markkaa. - Laissa on säädetty, että käyttövastikkeen tulee olla paikkakunnan vuokratasoon nähden kohtuullinen, Asikainen kertoo. Asumisvarmuus on asumisoikeustalossa sama kuin omistusasunnossa, ja jos asukas muuttaa pois, hän saa 15 prosenttiaan takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Varsinkin ihmiset, jotka kavahtavat ajatusta puolen miljoonan markan asuntolainasta, ovat löytäneet asumisoikeusasunnoista itselleen sopivan asumismuodon.
Monimutkainen hakumenettelyEntä miten asumisoikeusasuntoon pääsee käsiksi? Hakumenettely onkin varsin erikoinen, ja ehkä juuri sen vuoksi tästä asumismuodosta on liikkeellä myös vääriä tietoja.Asuntoa halajavan pitää ensin ilmoittautua kunnan ylläpitämään jonoon. Jonotusnumeron saatuaan asunnon etsijän pitää olla itse aktiivinen ja löytää vapautunut asumisoikeusasunto. Jonottaja voi myös etsiä rakenteilla olevan asumisoikeustalon ja ilmoittautua sinne hakijaksi. Ilmoittautuneista asumaan pääsevät ne, joilla on huoneistotyypeittäin pienimmät jonotusnumerot. - Jononumerot on alun alkaen otettu käyttöön sen vuoksi, että ei pääsisi syntymään mitään suosikkisysteemiä, Asikainen kertoo. Asumisoikeusjärjestelmää on myös aika ajoin kritisoitu siitä, että asukkaille ei aseteta mitään tulorajoja. Nykyinen hallitus on kuitenkin vakuuttanut, että järjestelmä säilyy ja laajenee.
Rakennuttajalle hyvä sijoitusRakennuttajan kannalta asumisoikeustalo on edullinen, koska se ei sido lainkaan yhtiön omaa rahaa. Asukkaat maksavat 15 prosenttia talon arvosta, ja loput ovat aravalainaa tai valtion korkotukemaa lainaa. Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja laki ei toistaiseksi salli.- Kyllä tässä on myös jonkinlaista status-ajattelua, eli kysymys on siitä, minkälaisia tontteja yhtiöt voivat kunnilta saada. Kunnat ovat antaneet asumisoikeustaloille eri tavalla tontteja kuin vuokrataloja varten, Asikainen huomauttaa. Suomessa on neljä valtakunnallista yhtiötä, jotka rakentavat asumisoikeusasuntoja. Suurin on VVO-konserniin kuuluva Asoasunnot Oy. Myös Sato-yhtiöillä, YH-konsernilla ja Tarveasunnot Oy:llä on omat asumisoikeusasuntoja tuottavat yhtiönsä. Lisäksi muutamilla kunnilla on omia yhtiöitä, jotka rakentavat asumisoikeusasuntoja.
STT-IKK |
POLITIIKKA-SIVULLE