Nuorille huumevalistusta poliisin ja opettajien yhteistyöllä

Jottei ihastus muuttuisi rakkaudeksi...



Tämän päivän nuorista moni kokeilee huumeita. Kyseessä on aluksi ihastussuhde, mutta se voi muuttua myös rakkaussuhteeksi aineisiin.


Näin kuvaa nuorten huumekokeiluja koulutussuunnittelija Outi Mäkitalo. Hän on mukana Oulun seudulla vedettävässä uudenlaisessa huumetietoushankkeessa, jossa poliisi ja opettajat tekevät yhteistyötä.

Oulun kihlakunnan poliisilaitos on palkannut hanketta varten kaksi koulutussuunnittelijaa ensi toukokuun loppuun saakka. Heidän tehtävänään on suunnitella ja antaa koulutusta ala- ja yläasteen sekä lukioiden ja ammattikoulujen opettajille.

Tällä vuosikymmenellä jyrkästi kohonneiden huumerikoskäyrien toivotaan kääntyvän laskuun hankkeen avulla.

- Missään muualla Suomessa ei poliisi ole lähtenyt vastaavalla tavalla liikkeelle, apulaispoliisipäällikkö Timo Saarela kertoo.

Hän uskoo, että hanke tuottaa pitkällä aikavälillä tulosta niin, että tilastot kääntyvät laskuun. Valtiolta on irronnut rahaa poliisille viisi miljoonaa markkaa ennaltaehkäisevään työhön. Näitä rahoja käytetään nyt myös Oulun seudun hankkeessa.

- Tärkeää on, että ongelmaan pureudutaan heti murrosiän kynnyksellä, Saarela korostaa.

Poliisi antaa tietoa kasvattajille, jotka välittävät sitä edelleen oppilaille. Käytäntö, jossa poliisi menee koululle pitämään huumevalistustunnin, ei Saarelan mukaan enää pure.

Nyt kasvattajille halutaan valmiuksia havaita ja tunnistaa huumeiden käyttö, niiden vaikuttavuus ja käyttöön liittyvät ilmiöt. Hanketta toteutetaan Oulun lisäksi Haukiputaan, Limingan ja Raahen kihlakunnissa. Mainituissa kihlakunnissa työskentelee yhteensä lähes 3 500 opettajaa.

Ei meidän koulussa -asenne elää yhä

Hankkeessa painotetaan päihteiden käytön ennaltaehkäisyä. Tiedon jakaminen voidaan liittää jokapäiväisiin kasvatustilanteisiin.

Koulutussuunnittelija Veli-Matti Vainionpää kertoo, että Oulusta mukana ovat kuudesluokkalaisten opettajat. Muissa kihlakunnissa mukana on myös muiden ikäryhmien kasvattajia. Raahe on mukana, koska tilastot osoittavat sen asiassa synkäksi alueeksi.

Huumemaailma on Vainionpään mukaan opettajille yhä melko pimeä maailma. Ei meidän koulussa -asenne elää voimakkaasti.

Kouluttajat kammoksuvat paatosta ja väritystä valistuskeinoina. Ongelma on nostettava pöydälle mahdollisimman neutraalisti.

- Terveys ei esimerkiksi ole nuorille sellainen arvo, johon kannattaa vedota kovin voimakkaasti, Mäkitalo tietää.

Tärkeää hänen mukaansa on myös se, että nuoret kypsyisivät sanomaan "ei" huumemarkkinoille.

Bileet, festarit ja katu

Esimerkiksi kotibileet, erilaiset festarit ja katu ovat paikkoja, joissa huumeet elävät. Kokeilut alkavat usein alkoholista ja lääkkeistä, joiden seurauksena on sekakäyttö.

Oulun seudulla kannabistuotteet ovat yleisiä. Heroiinikauppaa alueella ei ole tiettävästi käyty. Huumeita käyttävälle nuorelle on tunnusomaista mm. mielialan vaihtelut ja sosiaalisen käyttäytymisen muutokset. Aineet pistävät myös hiukset, vaatteet ja hengityksen haisemaan. Piston jäljet näkyvät ihossa.

Jos kyseessä on kokeilija, ulkoisia muutoksia on vaikea heti huomata, kouluttajat sanovat. Ongelman ratkaisua mutkistaa myös se, että ulkoisia muutoksia on helppo peittää tuoksuilla ja deodoranteilla. Piston jäljet saadaan piiloon pitkähihaisilla paidoilla.

- Tarvitaan rauhallista strategiaa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jotta tulosta syntyisi, kouluttajat korostavat.

STT-IKK
30.7.1999


AJASSA -SIVULLE