 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen elintarvikevienti Itä-Eurooppaan tyrehtynyt
Suomen elintarvikeviennistä Itä-Euroopan keskeisiin maihin Puolaan, Tshekkiin ja Unkariin on enää rippeet jäljellä. Vielä 90-luvun alussa vienti kasvoi rivakasti, mutta EU-jäsenyyden myötä käyrät kääntyivät jyrkkään laskuun.Viennin tyrehtyminen johtuu tulliedun poistumisesta. Ennen EU-jäsenyyttä Suomella oli muita Länsi-Euroopan maita paremmat asemat 70-luvulla solmittujen Kevsos-vapaakauppasopimusten ansiosta. EU-jäsenyyden hävitettyä tulliedun, vienti Itä-Eurooppaan alkoi supistua rajusti. Esimerkiksi Puolaan meni vielä 90-luvun alussa kaupaksi suomalaiselintarvikkeita liki 300 miljoonalla markalla vuosittain. Notkahduksen suuruutta kuvaa se, että viime vuonna Puolan viennistä oli jäljellä enää vajaat 20 miljoonaa markkaa. Tiedot Itä-Euroopan elintarvikeviennin kehityksestä ilmenevät Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Kalle Laaksosen selvityksestä.
Votka ja suklaa säilyttäneet osuutensaLaaksosen mukaan suomalaiselintarvikkeista parhaiten markkinaosuutensa Itä-Euroopassa ovat pystyneet säilyttämään votka ja suklaa.Elintarvikkeiden tuonti Puolasta, Tshekistä ja Unkarista Suomeen on kehittynyt vientiä tasaisemmin. Suurimmaksi tuojamaaksi näistä kolmesta nousee Unkari, josta Suomeen kulkeutuu ennen muuta kasviksia, hedelmiä ja viinejä. Puolan tuonti koostuu lähinnä marjajalosteiden raaka-aineista. Tshekin tuonti taas nojautuu olueen, jonka suosio kasvaakin Suomessa koko ajan. Yleisesti ottaen EU:n mailla on huomattava elintarvikkeiden vientiylijäämä Puolaan ja Tshekkiin nähden. Sitä vastoin Unkarista viedään enemmän elintarvikkeita EU-maihin kuin tuodaan.
KIE-maiden elintarviketalous käy puolitehollaPuola, Tshekki ja Unkari ovat EU:n jäsenkandidaatteja. Maatalous nousee niissä kaikissa huomattavaan asemaan, etenkin työllistäjänä. Kehitystä maaseudulla jarruttaa kuitenkin merkittävästi maataloustuotannon huono kannattavuus.Tutkija Mikko Mäkimattila Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta näkeekin yhteiskunnan roolin maataloustukien muodossa korostuvan sekä Puolan, Tshekin että Unkarin maataloudessa. Hänen mukaansa tähän on selvät poliittiset syyt. - Kukin maa pyrkii ylläpitämään maataloustuotannon vähintään nykyisellä tasollaan saadakseen mahdollisimman suuret tuotantokiintiöt Euroopan unioniin liityttäessä, Itä-Euroopan elintarviketaloudesta selvityksen laatinut Mäkimattila toteaa. Maataloustuotanto Puolassa, Tshekissä ja Unkarissa jää nykyisin jälkeen talousuudistusten alkua vuonna 1989 edeltäneestä tasosta.
Merkittävä markkina-alueMäkimattilan mukaan näiden kolmen maan maataloustuotannon laajuus tulevaisuudessa riippuu siitä, kuinka vahvasti niiden taloudet kasvavat ja kuinka ne onnistuvat lisäämään kilpailukykyään investoinneilla.Mäkimattila muistuttaa, että Puolan, Tshekin ja Unkarin yhteenlaskettu 60 miljoonan asukasmäärä muodostaa jo itsessään merkittävän markkina-alueen. - Näiden markkinoiden kasvu houkuttelee myös ulkomaista pääomaa ja sijoituksia elintarvikesektorille, mikä on ensiarvoisen tärkeää maataloustuotteiden markkinoiden kehitykselle ja vakiintumiselle, Mäkimattila toteaa.
STT-IKK |
TALOUS-SIVULLE