Kosovon kostonkierre



Grackon kylässä tapahtunut 14 serbin joukkomurha osoittaa, että Kosovon painajainen jatkuu yhä. Länsimaille tilanne on kiusallinen ja järjestys on saatava alueelle nopeasti.


Nato heitti sotilaallisen voimansa peliin lopettaakseen serbien Kosovossa harjoittaman terrorin, mutta nyt heidän päänsärkynään on estää albaanien terrori. Grackossa ammutut serbimaanviljelijät olivat BBC:n mukaan pyytäneet Natolta suojaa viljan korjaamisen ajaksi, sillä he pelkäsivät albaanien kostoiskuja. Suojelu oli luvattu, mutta se saatiin järjestettyä vasta murhan jälkeisenä päivänä.

Englantilaiset sotilaat ja sotapoliisit ovat pidättäneet kymmenen ihmistä kuuluteltaviksi joukkomurhan takia. Alueen valvonnasta vastaavat englantilaiset johtavat murhatutkimuksia ja ne tehdään noudattaen Englannin lakia. Murhaa tutkivat myös kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tutkijat.

Lisää joukkoja paikalle

Kfor-joukkojen komentaja, kenraali Michael Jackson ilmoitti heti murhien jälkeen lisäjoukkojen ja uusien tarkastuspisteiden sijoittamisesta Kosovoon. Tilanne on kuitenkin ollut riistäytymässä käsistä jo jonkin aikaa. Alueen täydellinen valvonta on tietenkin mahdotonta, mutta tiukemmat otteet olisivat olleet paikallaan heti alusta saakka. Kosovoon palanneiden pakolaisten määrä on jo lähes 750 000 ja samalla levottomuus on kasvanut.

Grackon joukkomurhan jälkeen serbit vaativat heti YK:n turvallisuusneuvostoa koolle ja serbijoukkojen pääsyä alueelle suojelemaan serbisiviilejä. Serbien uutistoimisto Tanjug syytti länsimaita kaksinaamaisuudesta, koska serbeihin kohdistunut väkivalta ei herätä samanlaista kansainvälistä kiukkua kuin albaaneihin kohdistunut.

Joukkomurhan taustalla voi lisäksi olla muutakin kuin vain paikallisten pyssymiesten kosto naapureille. Kosovossa on paljon ryhmittymiä, joille nykyinen tilanne ei ole mieluinen ja jotka haluaisivat puhdistaa alueen kokonaan serbeistä. Muutama hyvin ajoitettu silmitön joukkomurha saa ihmiset lähtemään pakoon kodeistaan. Näin serbit toimivat keväällä, ja nyt on albaanien vuoro tehdä samoin.

Vaikea tie edessä

Sisällissodissa harvoin on yhtä totuutta ja selvästi hyviä ja pahoja tyyppejä. Niskan päälle päässeiden kosto häviäjille on tyypillistä näissä katkerissa sodissa. Tästä meillä suomalaisilla on omat surulliset muistomme punakapinan jälkeen.

"Emme voi unohtaa näitä tapahtumia ennen kuin tuhat vuotta on kulunut", sanoi Serbian ortodoksikirkon patriarkka Pavle Grackon uhrien hautajaisissa keskiviikkona. "Meidän tulee kuitenkin yrittää löytää tie eteenpäin."

Tien löytäminen vain voi olla ylivoimaisen vaikeata. Bosniassa taistelut päättyivät vuonna 1995, mutta alueen yhdentymisestä ei vielä ole näkyvissä pienintäkään merkkiä. Alueen hallinto toimii huonosti ja rikollisuus rehottaa. Alueen tuotantoelämä kituuttaa ilman sijoituksia ja työttömyys on huikean korkea, noin 50 prosenttia.

Kosovon pahimmat ongelmat

Sarajevossa pidettävällä Balkanin alueen huippukokouksella on monta vaikeaa pulmaa ratkaistavana. Kosovossa on näitä ongelmia Economist-lehden analyysin mukaan viisi.

Ensiksi demokraattisen, kaikkia etnisiä ryhmiä edustavan hallituksen aikaansaaminen on ilmeisen mahdotonta. Toiseksi Kosovon Vapautusarmeija KLA on perustanut oman "väliaikaishallituksensa", jonka "pääministerinä" toimii KLA:n poliittinen johtaja Hashim Thaci.

Kolmanneksi albaanien enemmistö on jakautunut KLA:n kannattajiin ja pasifisti Ibrahim Rugovan johtamiin rauhanomaisen kehityksen kannattajiin. Neljänneksi pakolaisten paluun asianmukaisia järjestelyjä ei ehkä enää ehditä tehdä. Suurin osa pakolaisista on jo palannut kotiseuduilleen, vaikka heidän talonsa ja kylänsä ovat raunioina.

Viidenneksi YK:n hallinnolliset resurssit alueella ovat liian pienet, ja sama pätee Kfor-joukkoihin ja poliisivoimiin. Ryöstelyä ja kostomurhia ei ole kyetty estämään tarvittavassa määrin. Näissä olosuhteissa ei ole ihme, että arviolta ainakin 75 000 serbiä ja tuhansia romaneja on paennut Kosovosta.

Jälleenrakentamisen kustannukset

Brysselissä pidetyssä Kosovon lahjoittajien konferenssissa todettiin tällä viikolla, että YK:n väliaikaishallinto tarvitsee 250 miljoonaa markkaa, humanitaariseen apuun uppoaa 1,1 miljardia markkaa ja jälleenrakennukseen ensi vaiheessa 1,8 miljardia markkaa.

EU:n komission ja Maailmanpankin raportin mukaan 200 000:sta tarkastetusta asuintalosta on 120 00 on vaurioitunut. Rakennusten korjausten kustannusarvio on lähes seitsemän miljardia markkaa. Kosovon arvioidaan nielevän kaikkiaan yli 14,4 miljardia markkaa ja lisäksi sairaaloihin, teihin ja Pristinan lentokenttään uppoaa 400 miljoonaa.

Myös naapurimaat tarvitsevat avustusrahaa. EU:n komissio on ehdottanut Bulgarialle, Romanialle ja Makedonialle 2,3 miljardia markkaa.

Kaiken pahan alku ja juuri

Presidentti Slobodan Milosevicin kansalliskiihkoinen väkivaltapolitiikka on ollut katastrofi koko entiselle Jugoslavialle.

Milosevicille on käynyt lähes samoin kuin Hitlerille. Natsit lupasivat rakentaa saksalaisille uljaan tuhatvuotisen valtakunnan, mutta heidän valtansa ei kestänyt kuin 13 vuotta. Sinä aikana Saksa ja muu Eurooppa sai kokea terroria, kansanmurhia ja muita iljettäviä rikoksia. Lopulta liittoutuneiden sotavoimat jyräsivät koko hirviövaltion maan tasalle.

Serbit ovat Milosevicin järjettömän politiikan uhreja samalla tavalla kuin muutkin alueen kansallisuudet. Uljaan Suur-Serbian sijasta heille ei ole jäänyt jäljelle paljon mitään. Serbia on joutunut kansainvälisesti eristyksiin, osa sen tehtaista ja infrasruktuurista on pommitettu hajalle ja köyhyys kolkuttaa ovelle.

HEIKKI JANTUNEN
30.7.1999


ULKOMAAT -SIVULLE