Raportti: Harmaan talouden torjunta edellyttää viranomaisyhteistyötä



Harmaa talous rokottaa yhteiskuntaa vähintään 20 miljardilla markalla vuosittain. Väärinkäytösten torjuminen edellyttää viranomaisten yhteistyön tiivistämistä.


Näin arvioi valtiovarainministeriön perustama harmaan talouden työryhmä, jonka loppuraportti luovutettiin keskiviikkona toiselle valtiovarainministerille Suvi-Anne Siimekselle (vas.).

Vuoden 1996 lopusta viime vuodenvaihteeseen kestäneellä toimintakaudellaan työryhmä löysi maksamattomia veroja 150 miljoonan markan edestä.

Viivästysseuraamusten ja veronkorotusten myötä maksuun pantavat summat nousevat 250 miljoonaan markkaan. Yksikkö laskee tuottaneensa suoranaisena reaalituloksena veronsaajille ainakin 70 miljoonaa markkaa.

Lisäksi työryhmän haaviin tarttui 174 tapausta, jotka johtivat rikosilmoituksiin vero-, kirjanpito- ja velallisen rikoksista. Uusmaalaisiin yrityksiin tehdyissä tarkastuksissa löytyi vuodenvaihteeseen mennessä myös noin 900 pimeitä palkkoja saanutta työntekijää. Heistä suurehko osa on saanut myös perusteettomia työttömyyskorvauksia.

Työryhmän 336 tarkastuksessa syynättiin veronkiertoa ja väärinkäytöksiä mm. rakennusalan aliurakoinnissa, autokaupassa, ravintoloissa, kuljetusliikkeissä, matkapuhelinten maahantuonnissa, yhteisö- ja Internet-kaupassa sekä pörssisijoittamisessa. Tarkastuksista 72 on vielä kesken.

- Yksikkö on koostunut ihan tavallisista ihmisistä, ei superviranomaisista ylimääräisin valtuuksin, loppuraportin luovuttanut selvitysmies Markku Hirvonen totesi niille, jotka ovat huolissaan mahdollisista ylilyönneistä.

Hän muistuttaa, että 264 tapauksen perusteella tehdyistä verojen maksuunpanopäätöksistä kertyi ainoastaan kymmenen valitusta, joista neljässä maksuunpano keskeytettiin ja yhtä muutettiin laskuvirheen vuoksi. Tehdyt neljä kantelua todettiin aiheettomiksi.

Yksiköitä eri puolille

Uudenmaan lääninveroviraston yhteyteen perustettu verohallinnon, poliisin ja ulosottoviranomaisten yhteinen projektityöryhmä vakinaistettiin viime vuoden joulukuussa.

Suvi-Anne Siimes arvioi työryhmän loppuraportin luovutustilaisuudessa, että yksikköön satsatut varat ovat maksaneet itsensä moninkertaisesti takaisin. Hän haluaisikin nähdä vastaavia yksiköitä eri puolilla Suomea.

- Ainakin suurimpiin verovirastoihin tulisi perustaa vastaavantyyppisiä, viranomaisyhteistyöhön keskittyviä yksiköitä, Siimes sanoi.

Siimeksen mukaan harmaa talous uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa, vääristää kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia.

Selvitysmies Hirvonen totesi kokemuksiinsa vedoten, että vanhat toimintatavat ovat riittämättömiä harmaan talouden torjunnassa. Avainasemaan nousevat viranomaisyhteistyön tehostaminen sekä verotarkastusten yllätyksellisyys ja reaaliaikaisuus.

Työryhmä esimerkiksi ehdottaa, että verohallinto voisi antaa hallussaan olevia tietoja poliisille jo ennen esitutkinnan aloittamista. Verotarkastajien valtuudet puolestaan tulisi ulottaa koko maan kattaviksi.

Viranomaisyhteistyötä Hirvonen pitää selvästi tehokkaampana toimintatapana kuin yksittäisten viranomaisten puurtamista omilla tahoillaan. Työryhmä sai yhteistyön avulla näyttöä sellaisestakin veronkierrosta, jota perinteisin menetelmin ei olisi havaittu. Lisäksi juttujen käsittely nopeutui, mikä toi huomattavia kustannussäästöjä.

Verohallinnon kärhämät kytevät edelleen

Hirvonen arvioi, ettei viranomaisyhteistyö aina suju kitkatta. Hänen mukaansa "tulosajattelun kyllästämät" viranomaiset eivät uusia yhteistyöajattelun malleja kovin helposti omaksu.

- Verohallinnon toimintamalli ja asenteet eivät helposti sopeutuneet harmaan talouden torjuntaan. Poliisin ja ulosoton puolella organisaation hajanaisuus aiheutti ongelmia. Lisäksi joka puolella tulee vastaan huutava resurssipula, Hirvonen listasi.

Ministeri Siimes luonnehti paljon puhuttuja verohallinnon kiistoja harmaan talouden torjunnasta koulukuntaerimielisyyksiksi. Hän kertoi, ettei ole vielä tilanteeseen kovin syvällisesti perehtynyt, mutta ei myöskään havainnut kiistojen entisestään pahentuneen.

- Rehellisten ihmisten kohdalla perinteinen verotarkastus toki riittää, mutta ei rikollisten kohdalla. Pidän tehostettua viranomaisyhteistyötä ainoana mahdollisuutena harmaata taloutta vastaan, Siimes arvioi.

Työryhmän kokemukset vahvistavat Hirvosen mielestä uskoa siihen, että väärinkäytökset voidaan saada kitkettyä. Samalla kuitenkin paljastui myös ongelmien laajuus.

- Harmaan talouden kenttä on laajempi kuin aiemmin kuviteltu. Esimerkiksi huumekaupan ja harmaan talouden yhteydet ovat yllättävän vahvat. Tarkastamistamme tapauksista noin kymmenessä prosentissa huumeet olivat kuvassa mukana, Hirvonen kertoo.

Ratsiat kohdistettiin laajalle skaalalle

Tarkastuksista puolet tehtiin poliisin aloitteesta. Mukana tarkastuksissa ovat olleet etenkin pääkaupunkiseudulla toimivat poliisin talousrikosyksiköt, keskusrikospoliisi, ulosotto-, ja tulliviranomaiset sekä tuotevalvontakeskus ja lukuisat muut viranomaiset.

Tarkastusten kohteina ovat olleet yritykset, joihin etukäteistietojen perusteella on liittynyt vahvoja rikos- ja väärinkäytösepäilyjä.

Kohteena ovat olleet mm. rakennusalan aliurakointiin liittyvä kuittikauppa ja veronkierto, autokaupan väliluovutustilanteiden veronkierto, ravintola-ala, kuljetusalan rakenteisiin ja ulkomaan kauppaan liittyvä veronkierto, GSM-matkapuhelintuontiin liittyvä ns. karusellikauppa, yhteisökauppaa käyvien yritysten veronkiertomahdollisuudet, Internet-kaupan veronkierto sekä osake- ja sijoituskauppaan liittyvät väärinkäytökset mm. hallintarekisterin käytössä.

STT-IKK
30.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE