Eläinpohjaisissa elintarvikkeissa vain vähän jäämälöytöjä - eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja samoin

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) toteuttamassa vuoden 1998 vierasaineiden valvontaohjelmassa tutkittiin liha-, maito-, kananmuna-, kala- ja hunajanäytteiden vierasainepitoisuuksia.

Eläimistä ihmiseen tarttuvia tautejakin vähän

Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja on samoin Suomessa vähän. Ihmisillä todettujen salmonellatartuntojen määrä Suomessa on pysynyt viime vuosina vakaana, vajaana 3 000 tartuntana vuodessa.

Sen sijaan kampylobakteeritartuntojen määrä on kasvanut ja saavuttanut salmonellatartuntojen määrän. Listeriatapauksia on esiintynyt entiseen tapaan, mutta parantuneet tutkimusmenetelmät ovat tuoneet lisäselvyyttä tartuntojen lähteistä.

Kolibakteerien aiheuttamia EHEC-tartuntoja esiintyy Suomessa noin 50 vuosittain. Nämä tiedot selviävät valvontaviranomaisten Zoonoosit Suomessa 1995-97 -julkaisusta.

Suomi kilpailee tuotteen laadulla

Apulaisosastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa Suomen korkealaatuisten elintarvikkeiden kilpailuetua EU:n lisäksi muuallakin maailmassa. EU:n laatuvaatimukset täyttyvät jo nyt kirkkaasti.

- Vain tuottamalla laadukkaita ja puhtaita raaka-aineita voimme tuottaa laadukkaita elintarvikkeita, hän muistuttaa.

Suomen kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian tavoitteena on ulottaa vuoteen 2006 mennessä ympäristö- ja laatujärjestelmät maatalouden panostuotantoon, maatalouteen, teollisuuteen ja kauppaan.

Hyvältä näyttää

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen viimevuotisessa vierasainevalvonnassa tehtiin yli 15 700 tutkimusta koko maassa elävistä eläimistä ja niistä saaduista elintarvikkeista.

Sallittujen mikrobilääkeaineiden jäämiä todettiin vain joissakin lihanäytteissä. Kalasta, kananmunasta ja hunajasta otetuista näytteistä ei todettu lääkejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien.

Maitonäytteistä löydettiin mikrobiologisella menetelmällä ainoastaan seitsemässä tapauksessa sallitun enimmäismäärän ylittäviä lääkejäämäpitoisuuksia. Tältä osin ero edellisen vuoden tulokseen on merkittävä, sillä vuonna 1997 enimmäismäärän ylittäneitä maitonäytteitä oli 34.

Torjunta-aineiden, raskasmetallien ja muiden tutkittujen ympäristömyrkkyjen pitoisuudet lihassa, maidossa, kaloissa, munissa ja hunajassa olivat viime vuonna alhaiset: sallittuja enimmäismääriä ylittäviä pitoisuuksia ei löydetty yhdestäkään näytteestä.

Kadmiumia hirven maksassa

Riistaeläimistä tutkittiin hirvistä otettuja näytteitä. Hirvien maksan kadmiumpitoisuudet ylittivät naudan maksalle asetetut enimmäispitoisuudet. Suomen lainsäädännön mukaan yli yksivuotiaiden hirvien maksaa ei hyväksytä elintarvikkeeksi.

Tutkimus kehottaa myös metsästäjiä välttämään kaatamiensa hirvien maksan käyttämistä. Syynä kadmiumin esiintymiseen hirven maksassa on eläinten ravinnon mukana saama ympäristöstä peräisin oleva kadmium. Ympäristöön sitä on tullut teollisuus- ja liikennepäästöistä.

Tänä vuonnakin tarkkoja tutkimuksia

Eläimistä saatujen elintarvikkeiden vierasainetutkimusta tarkennetaan ja kohdennetaan edelleen vuonna 1999 EU:n kehotuksesta, vaikka tähän mennessä tulokset ovatkin olleet mairittelevia Suomen kannalta.

Tämänvuotisessa tutkimuksessa on lisätty näytteiden ottoa maatiloilta. Esimerkiksi dioksiininäytteitä otetaan tänä vuonna alueellisesti kohdennettuina Kymijoen varren lehmien maidosta, koska Kymijoen pohjakerrostumista on mitattu teollisuudesta peräisin olevia pieniä dioksiinijäämiä.

STT-IA
30.7.1999