Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Sisäministeri Häkämies vaatii tarkistusta ulkomaalaislakiin

- Inkeriläisten Suomeen muuttoon tulee muutoksia. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on jo lausunut tämän suuntaisesti ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että laki on tässä kadottanut alkuperäisen merkityksensä, sanoo Häkämies Aamulehdelle antamassaan haastattelussa.

Presidentti Mauno Koiviston ehdotuksesta suomensukuisten inkeriläisten Suomeen muuttoa helpotettiin.

Yli tuhannen Slovakian romaanin yllättävä muuttoaalto Suomeen on herättänyt viranomaiset. Syksyllä ryhdytään tutkimaan mahdollisuuksia nopeuttaa, tiukentaa ja tarkentaa maahanmuuttajien hakemusten käsittelyä.

- Jotain on pielessä, jos tuhat ihmistä tukkii koko päätöksentekojärjestelmän, hämmästelee Häkämies.

Sisäministerin mielestä ulkomaalaisviraston roolia pitää nostaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

Maakunnille päätösvalta EU-rahojen käytöstä

Alue-ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) varoittaa maakuntien päättäjiä jo nyt, että rahoilla on saatava syntymään hankkeita yli maakuntien rajojen koko maan eduksi.

- Maakunnilla pitää olla yhteistä tahtoa. Siellä ei saa ruveta käymään jotain pientä peliä, Korhonen sanoo Etelä-Suomen Sanomille ja Satakunnan Kansalle antamassaan haastattelussa.

Hänen mukaansa kakkostukialueilta edellytetään kovaa kehitystyötä. Tavoite on, että alueet kuuden vuoden kuluttua eivät enää kelpaisi minkään tuen piiriin. Kakkostukialueiden joukkoon ovat nousemassa kasvukaupunkien Turun ja Tampereen jotkut kaupunginosat sekä koko Oulu.

Nuorten toimeentulotukea kaavaillaan vastikkeelliseksi

- Yritämme estää nuorten laitostumista työttömyyteensä, perustelee lehden haastattelema sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.).

Perhon mukaan mitään pakkokeinoja ei suunnitella, vaan tarkoitus on etsiä polku, jota pitkin nuori pääsisi mukaan aktiiviseen elämään. Työryhmä selvittää mm. sitä, miten nuoria on muissa maissa aktivoitu.

Työryhmä antaa väliraporttinsa syyskuussa ja lopullisen esityksensä vuoden loppuun mennessä.

Hassi puolustusneuvostoon Haaviston tilalle

Puolustusneuvostosta annetun asetuksen mukaan puolustusneuvoston jäseniä ovat pääministeri, puolustus-, ulko-, sisä-, valtiovarain- sekä kauppa- ja teollisuusministeri sekä ne muut ministerit, jotka tasavallan presidentti on kutsunut sen jäseniksi, ynnä puolustusvoimain komentaja ja yleisesikunnan päällikkö.

Puolustusneuvostoon on kutsuttu ministerijäseniä muun muassa siksi, että sen poliittinen edustavuus vastaisi valtioneuvostossa olevia poliittisia puolueita. Jäseniksi kutsuttiin lisäksi puolustustaloudellisen suunnittelukunnan puheenjohtaja vuorineuvos Björn Mattson sekä Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl.

Heidän toimikautensa päättyi hallituskauden päättyessä. Heidän jäsenyytensä on tarkoitus kestää korkeintaan kolme vuotta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan puheenjohtajan kutsuminen puheenjohtajaksi on vakiintunut tapa, kerrotaan puolustusministeriöstä.

Hyssälä: Hammashoidon maksut sortavat hoitoa eniten tarvitsevia

Kuntien terveyskeskusten järjestämän hammashoidon maksut kallistuvat 10 prosenttia, mikä heikentää entisestään pienituloisten kansalaisten mahdollisuuksia käyttää hammashoidon palveluita.

- Muista lääketieteen alueista poiketen hammashuollossa sosiaaliluokkien väliset erot ovat sairastavuudessa erityisen jyrkät. Vähävaraiset käyttävät palveluja niukasti, vaikka hoidon tarve olisikin suuri, Hyssälä sanoo.

Nykyisellään kotitaloudet maksavat terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta runsaat 20 prosenttia, mikä on Hyssälän mukaan kansainvälisesti suuri osuus. Osuutta nostavat juuri kalliit hammashoitokulut, vaikka ulkomaiset asiantuntijatkin ovat sitä kritisoineet, Hyssälä moittii.

Liikasen kuulemistilaisuus elokuun lopussa

Liikanen asettuu parlamentin valiokunnan eteen kolmantena komissaariehdokkaana. Häntä ennen ovat elokuun 30. päivänä kuultavina varapuheenjohtaja Neil Kinnock ja maatalouskomissaari Franz Fischler.

Liikaselle esittää kysymyksiä valiokunta, jonka toimialaan kuuluvat mm. teollisuuteen, ulkomaankauppaan ja tutkimukseen kuuluvat asiat. Tilaisuutta pohjustetaan kyselykaavakkeella, jonka ehdokas palauttaa elokuun puoliväliin mennessä.

Liikasta kuulevassa valiokunnassa istuu neljä suomalaista EU-parlamentaarikkoa. He ovat Esko Seppänen (vas.), Marjo Matikainen-Kallström (kok.), Astrid Thors (r.) ja (sd.).

Komission virallinen nimittäminen voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun parlamentti on sen hyväksynyt. Tätä koskeva äänestys on ohjelmassa 15. syyskuuta.

Kolme ehdokasta EN:n ihmisoikeusasiamieheksi

Kyseessä on uusi virka. Ihmisoikeusasiamiehen tehtävä on parantaa ihmisoikeuksia koskevaa koulutusta, tietoisuutta ja kunnioitusta jäsenmaissa. Lisäksi hän auttaa jäsenmaita korjaamaan kansallisten lakien puutteita.

Ehdokkaat ovat sveitsiläinen EN:n Bosnian-ihmisoikeusvaltuutettu Gret Haller, romanialainen Monica Luisa Macovei ja espanjalainen Alvaro Gil-Robles, joka on EU-parlamentin entisen puhemiehen José Maria Gil-Roblesin veli.

Suomen ulkoministeriä Tarja Halosta (sd.) houkuteltiin hakeutumaan tehtävään. 41 jäsenmaan EN:ssa hyvin tunnettu Halonen olisi ollut vahva ehdokas, mutta hän ei lähtenyt kisaan mukaan mm. presidenttiehdokkuuden vuoksi. Ihmisoikeusasiamiehen toimikausi alkaa tammikuussa 2000 ja kestää kuusi vuotta.

Ministerikomitea valitsi keskiviikkona myös uusia henkilöitä komiteaan, joka valvoo kidutuksen ja epäinhimilliset rangaistukset kieltävän sopimuksen noudattamista. Neljän uuden jäsenen joukossa on suomalainen psykiatri Veronica Pimenoff.

Kasvukeskukset houkuttavat nuoria - elinolot vaikuttavat muuttoaikeisiin

Kuntaliiton ja Allianssin yhteisessä Nuorten Suomi 2001 -tutkimushankkeessa selvitettiin nuorten muuttoaikeita ja tyytyväisyyttä elinoloihinsa. Tutkimuksen pohjana olevaan kyselyyn vastasi viime vuonna 4 350 nuorta kaikkialta Suomesta.

Muuton syyt liittyvät yleensä nuorten elämäntilanteeseen kuten opiskeluun tai työhön. Tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että muuttoliikettä voidaan hillitä kehittämällä nuorten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia omassa kotikunnassa. Kotikuntaansa tyytyväinen nuori on myös todennäköisin paluumuuttaja.

Allianssi ry, joka on lähes sadan valtakunnallisen nuorisojärjestön yhteistyöfoorumi, on ehdottanut, että EU:n kehittämisohjelmiin otettaisiin mukaan nuorten elinoloja kohentavia alueellisia hankkeita.

Maassamuuton kasvu heikentynyt

Maassamuuttoja oli alkuvuonna 114 100. Muuttoja tapahtui vain 700 enemmän kuin viime vuoden alkupuolella. Vuoden 1998 vastaavana ajanjaksona niiden määrä lisääntyi 7 800:lla vuodesta 1997.

Vuoden puoliväliin mennessä seitsemän maakuntaa sai muuttovoittoa. Suurimman voiton maassamuutossa sai Uusimaa, 4 000 henkeä. Uudenmaan muuttovoitto on 400 edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Lapin muuttotappio oli suurin, 1 200. Se kasvoi edellisvuotisesta.

Ulkomainen muuttoliike vilkastui. Suomeen muutti 6 700 ja Suomesta pois 5 700 henkeä. Koska maastamuuttoja oli selvästi enemmän kuin alkuvuonna 1998, mutta maahanmuutot lisääntyivät vain hieman, Suomen alkuvuoden muuttovoitto jäi hieman alle puoleen edellisvuotisesta.

Vuoden alkupuoliskolla kuoli 25 600 henkeä, hieman enemmän kuin viime vuonna. Avioliittoja solmittiin 8 600, mikä oli 700 edellisvuotta vähemmän. Avioerojen määrä sen sijaan lisääntyi hieman. Niitä myönnettiin 7 000.

Tämän vuoden alkupuoliskolla syntyi Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan 29 200 lasta, mikä oli 600 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Syntyneiden määrä kasvoi alkuvuonna viimeksi vuonna 1992. Määrä jäi kuitenkin jo toista vuotta peräkkäin alle 30 000:n.

Koonnut: IKK
30.7.1999