Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti


Blair puhui euron puolesta

Britannian pääministeri Tony Blair sanoi tiistaina, että Britannian tulisi liittyä Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen edellyttäen, että edellytykset liittymiselle ovat sopivat.

Puhuessaan Lontoossa Blair vaati Britannian tiukempaa liittämistä EU:n yhteyteen, mutta muistutti samalla, että hänen politiikkansa talous- ja rahaliiton suhteen on säilynyt muuttumattomana.

- Liittyminen on ehdollista. Se ei ole väistämätöntä, Blair muistutti.
Samalla Blair varoitti Britanniassa jatkuvasti kasvavasta integraation vastaisuudesta.

- Jokaisella, joka on seurannut kehitystä tarkasti, hälytyskellojen pitäisi nyt soida. Monet britit ovat siirtyneet suoraan euroskeptisyydestä antieurooppalaisuuteen. Tällainen taloudellinen logiikka on vahingollista Britannian eduille ja sitä on päättäväisesti vastustettava, Blair jatkoi.

Blair uusii hallitustaan

Britannian pääministeri Tony Blair uusii hallitustaan, mutta ministerivaihdokset ovat vähäisempiä kuin aiemmin oli arveltu. Hallituksen sisäpiirissä vaihtuu vain yksi ministeri.

Blairin hallituksen 22-jäsenisestä sisäpiiristä menettää paikkansa vain Walesin asioiden ministeri Alun Michael, joka siirtyy Walesin aluehallintoon.

Apulaisministereitä hallituksessa on kolmisenkymmentä. Yksi apulaisministereistä on entinen filmitähti Glenda Jackson, joka ilmoitti keskiviikkona itse jättävänsä paikkansa.

Jackson ilmoitti, että hän pyrkii uuteen Lontoon kaupunginjohtajan virkaan. Kaupunginjohtaja valitaan vaaleilla ensi vuoden toukokuussa.

Jackson on saanut kahdesti Oscarin. Parlamenttiin hänet valittiin 1992, ja työväenpuolueen voitettua vaalit 1997 hänet nimitettiin apulaisliikenneministeriksi.

Blairin hallituksen suosio laskussa

Mielipidemittausten mukaan brittien tyytymättömyys työväenpuolueen muodostaman hallituksen politiikkaan on lisääntynyt. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole niin vahvaa, että hallitukseen oltaisiin valmiita nostamaan oppositiossa olevat konservatiivit.

Times-lehden tekemän mielipidemittauksen mukaan 43 prosenttia äänestäjistä on tyytyväisiä nykyisen hallituksen politiikkaan. Tyytymättömien osuus puolestaan on 42 prosenttia.

Vuosi sitten tehdyssä mittauksessa puolet äänestäjistä oli tyytyväisiä hallituksen politiikkaan. Tyytymättömiä oli 35 prosenttia. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, säilyttäisi pääministeri Tony Blair nykyisen asemansa.

Saksan hallituksella viimeinen istunto Bonnissa

Saksan hallitus piti keskiviikkona viimeisen istuntonsa Bonnissa. Seuraavan kerran hallituksen on määrä olla koolla Berliinissä elokuun lopulla.

Saksan parlamentti, liittopäivät, siirtyi Berliiniin jo kuukausi sitten. Myös useat ministeriöt ovat jo tehneet yli 600 kilometrin muuttomatkan Bonnista, Saksan länsiosasta, Berliiniin.

Liittokansleri Gerhard Schröderin johtaman punavihreän hallituksen on määrä kokoontua istuntoon seuraavan kerran liittokanslerin kesäloman jälkeen 25. elokuuta.

Päätös Berliinin julistamisesta yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi tehtiin niukalla enemmistöllä liittopäivillä 1991.

YK:n sotarikostuomioistuimen syyttäjät: Elinkautinen Blaskicille

YK:n sotarikostuomioistuimen syyttäjät ilmoittivat keskiviikkona vaativansa elinkautista tuomiota bosnialaiselle kroaattikenraalille, jota syytetään muslimien murhista ja vainoamisesta Bosnian sisällissodan aikana.

Tihomir Blaskicia syytetään osallisuudesta muslimeihin kohdistuneeseen etniseen puhdistuskampanjaan Lasvan laakson alueella vuosina 1992-94. Blaskicin tapaus on ensimmäinen, jossa syytetylle vaaditaan maksimirangaistusta.

Syyttäjä Gregory Kehoe sanoi, että Blaskic, 38, oli osallinen poliittisen johdon laatiman suunnitelman toteuttamiseen. Suunnitelman mukaisesti Bosnian muslimiväestöä hävitettiin Keski-Bosniasta. Satoja ihmisiä tapettiin ja tuhansia ajettiin pois kodeistaan.

- Tämä oli hänen tehtävänsä ja hän suoritti sen hyvin. Hän ei ainoastaan osallistunut vainoamisohjelman toteuttamiseen, hän sai sen kukoistamaan. Hän jätti jälkeensä kuolemaa ja tuhoa, Kehoe sanoi.

Syyttäjä vetosi tuomioistuimeen, jotta Blaskic todettaisiin syylliseksi ja hänelle määrättäisiin raskain mahdollinen tuomio. Tuomion julistamisen ajankohtaa ei ole ilmoitettu.

Jugoslavia arvostelee KFOR-joukkoja: USA:n senaatin komitea äänesti pakotteista Jugoslavialle

Jugoslavian hallitus arvosteli kiivaasti kansainvälisiä KFOR-rauhanturvajoukkoja ja Jugoslaviassa oleskelevia YK:n edustajia keskiviikkona.

Molemmat ryhmät rikkovat Milosevicin hallituksen mielestä rauhansopimusta, kertoi jugoslavialainen uutistoimisto Tanjug siteeraten hallituksen tiedotetta. KFOR-joukot eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan ja suojelleet Kosovon serbejä albaaniterroristeilta, tiedotteessa todettiin.

Samoihin aikoihin Yhdysvaltain senaatin ulkosuhteita käsittelevä komitea äänesti Jugoslavian vastaisista pakotteista. Komitean mukaan Yhdysvaltojen tulisi asettaa Jugoslavialle sanktioita, jäädyttää Jugoslavian Yhdysvalloissa sijaitsevat varat ja rahoittaa Jugoslavian opposition toimintaa.

Komitean päätös tulee vielä hyväksyä kongressissa, edustajanhuoneessa ja presidentti Bill Clintonilla ennen kuin siitä voi tulla asetus.

Yhdysvaltalaisten kveekarien kansainvälinen avustusjärjestö aikoo puolestaan lähettää materiaalista avustusta Naton pommituksissa kodittomiksi jääneille serbeille. Järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1940. Järjestön mukaan Balkania ei voida jälleenrakentaa, ellei myös Serbiaa auteta jälleenrakennuksessa.

Yhdysvallat on kieltäytynyt myöntämästä avustusta Serbialle niin kauan kun Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic on vallassa.

Ranska syyllistyi kidutukseen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi keskiviikkona Ranskan syyllistyneen vankilassa olleen huumekauppiaan kidutukseen. Ranska on ensimmäinen EU:n jäsenmaa, jonka tuomioistuin on todennut harjoittaneen kidutusta.

Strasbourgissa toimiva tuomioistuin sanoi, että huumerikoksista tuomittu Ahmed Selmouni joutui erityisen julman ja vakavaluonteisen fyysisen väkivallan kohteeksi ja joutui kärsimään kipua.

Ranska syyllistyi myös oikeudenkäytön viivyttelyyn, koska kesti seitsemän ja puoli vuotta ennen kuin Selmounia kiduttaneet poliisit saivat tuomionsa, tuomioistuin totesi.

Selmouni, joka kärsii yhä 13 vuoden tuomiota huumeiden kauppaamisesta, valitti vuonna 1992 Ranskan viranomaisille, että häntä potkittiin, lyötiin pesäpallomailalla ja loukattiin seksuaalisesti. Pahoinpitelyn seurauksena Selmouni menetti näön toisesta silmästään, kertoivat hänen asianajajansa.

Vankilan vartijat ja poliisit kiistivät syytteet, mutta aiemmin tänä vuonna ranskalainen oikeusistuin tuomitsi tapauksen yhteydessä viisi poliisia 2-4 vuodeksi vankeuteen. Tuomioita lyhennettiin myöhemmin, kun niistä oli valitettu.

Tamilikansanedustaja kuoli pommi-iskussa Sri Lankassa

Maltillisen tamilipuolueen kansanedustaja kuoli pommi-iskussa Sri Lankan pääkaupungissa Colombossa torstaiaamuna.

Tamilien yhdistyneen vapautusrintaman edustaja Neelan Thiruchelvam sai surmansa, kun pommia mukanaan kuljettanut mies hyppäsi liikenneruuhkassa kansanedustajan auton päälle.

Thiruchelvamin auto räjähti iskussa surmaten kansanedustajan, iskun tekijän ja haavoittaen kansanedustajan henkivartijaa ja autonkuljettajaa. Myös kolme poliisia loukkaantui räjähdyksessä ja kolme muuta autoa vaurioitui.

Turvatoimia kiristettiin saarivaltion pääkaupungissa heti iskun jälkeen tiesulkujen ja partioivien sotilaiden avulla.

Surmattu kansanedustaja Neelan Thiruchelvam oli maltillinen poliitikko, joka tuki hallituksen linjaa tamilivähemmistöön liittyvien ongelmien ratkaisussa. Iskusta epäillään itsenäisyyttä ajavaa tamilisissijärjestöä LTTE:ta, joka on taistellut itsenäisen tamilivaltion puolesta vuodesta 1983 lähtien.

Ainakin 24 kuollut Ambonin uskonnollisissa yhteenotoissa Indonesiassa

Uusimmat mellakat kristittyjen ja muslimien välillä Indonesiaan kuuluvalla Ambonin saarella ovat vaatineet jo ainakin 24 ihmisen hengen.

Sairaalan mukaan uhrit ovat saaneet surmansa tiistai-illan ja keskiviikkoiltapäivän välisenä aikana ja useimmat ovat kuolleet luotien aiheuttamiin vammoihin.

Indonesian viranomaiset ilmoittivat keskiviikkona lähettävänsä lisää poliiseja ja sotilaita Amboniin väkivaltaisuuksien taltuttamiseksi.

Ambon sijaitsee Itä-Indonesiassa Molukkien saariryhmässä. Molukit eli Maustesaaret ovat olleet Indonesian pahimman uskonnollisen väkivallan näyttämönä. Yhteenotoissa on menehtynyt tänä vuonna jo 400 ihmistä.

Taleban aloitti kesähyökkäyksen Afganistanissa

Afganistanin ääri-islamilainen taleban-liike aloitti keskiviikkona aamuyöllä laajan kesähyökkäyksen, jonka tavoitteena on kukistaa sen viimeiset vastustajat maan pohjoisosissa.

Sekä Taleban, sitä vastustava Pohjoinen liitto että riippumattomat lähteet vahvistivat hyökkäyksen alkaneen Kabulin pohjoispuolella. Taleban käytti hyökkäyksessä ilmapommituksia, tykistöä ja jalkaväkeä.

Talebanin hallinnassa on lähes 90 prosenttia Afganistanista ja se on jo etukäteen ilmoittanut kesähyökkäyksen tavoitteena olevan viimeisten alueiden valtaamisen. Verisen sisällissodan osapuolet kävivät rauhanneuvotteluja viimeksi kaksi viikkoa sitten, mutta eivät onnistuneet pääsemään sopuun.

Egypti toivoo Israelilta joustavuutta rauhanneuvotteluissa

Egyptin presidentti Hosni Mubarak toivoo Israelin pääministerin Ehud Barakin tuovan uutta edistystä Lähi-idän rauhanprosessiin. Mubarak toivoo Israelilta joustavuutta neuvotteluissa palestiinalaisten kanssa, jotta rauhanehdot voitaisiin toteuttaa.

Mubarak esitti kantansa hallitusta tukevan päivälehden haastattelussa ennen tapaamistaan Barakin kanssa torstaina.

- Aion kuunnella hänen näkemystään siitä, kuinka rauhanprosessissa tulisi edetä, Mubarak sanoi. Hän haluaa myös kuulla Barakin näkemykset rauhanneuvotteluista Syyrian ja Libanonin kanssa.

- Toivon, että kuulen häneltä jotain uutta ja varteenotettavaa, Mubarak lisäsi.
Hänen mukaansa palestiinalaisten kanssa tehty sopimus pitäisi panna täytäntöön sovitulla tavalla, jotta voitaisiin saavuttaa pohja lopullisia rauhanneuvotteluja varten.

Burmassa kolmevuotias mielipidevanki

Amnesty International ilmaisi keskiviikkona huolensa kolmevuotiaan burmalaistytön, maailman nuorimman mielipidevangin terveydentilasta.

Burman hallitus pitää kolmevuotiasta Thaint Wunna Khiniä vangittuna saadakseen Thaintin isän astumaan esiin piilostaan. Thaintin äiti on vangittuna tyttärensä kanssa. Amnestyn mielestä tapaus osoittaa kuinka pitkälle Burman hallitus on valmis menemään kitkiessään maasta poliittista toisinajattelua.

- Thaint Wunna Khin voi kärsiä vakavista terveydellisistä ja psykologisista vaurioista vankeutensa aikana. Burman hallituksen tulisi viipymättä lopettaa tämä julma ja päätön määräys vapauttamalla lapsi ja äiti, sanotaan Amnestyn lausunnossa.

Thaint Wunna Khin on yksi niistä 19 ihmisestä, jotka pidätettiin heinäkuussa maan keskiosassa. Kaikkia pidätettyjä epäillään heinäkuussa järjestetyn muistomarssin suunnittelusta. Kenraali Aung Sanin kunniaksi suunniteltu marssi oli tarkoitus pitää heinäkuun 19 päivä. Brittivaltaa vastustanut Aung San salamurhattiin 52 vuotta sitten.

Viranomaiset pidättivät Thaint Wunna Khinin ja tämän äidin sekä kuusi muuta perheen jäsentä heinäkuun 23 päivä. Burman poliittisia vankeja kidutetaan usein.

Burma syyttää suurvaltoja puuttumisesta maan sisäisiin asioihin

Sotilasjuntan hallitsema Burma syyttää suurvaltoja sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Länsimaat ovat toistuvasti syyttäneet Burmaa ihmisoikeusloukkauksista.

Burman ulkoministeri Win Aung valitti joidenkin maiden yrittävän käyttää hyväkseen Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin ja sen poliittisten kumppaneiden välisiä keskustelusuhteita.

- Burma arvostaa Aseanin keskustelusuhteita. Me haluamme olla mukana rakentamassa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä keskustelukumppaneidemme kanssa. Valitettavasti jotkut maat ovat ymmärtäneet nämä suhteet väärin ja yrittävät puuttua Burman sisäisiin asioihin, Win Aung sanoi.

Win lisäsi, että jos Aseanin länsimaiset kumppanit haluavat edetä suhteissaan Burman kanssa, niiden tulee oppia "kunnioittamaan" Aseanin keskeisiä periaatteita joihin kuuluu keskinäinen kunnioitus ja maiden sisäisten asioiden koskemattomuus.

Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright syytti Burman sotilasjunttaa sanoen, että sen valta muodostaa "uhan" alueelle ja vaati Burmaa aloittamaan vuoropuhelun oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kanssa.

Myös Suomen ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) vaatii EU:n puheenjohtajamaan edustajan ominaisuudessa Burmaa parantamaan maan ihmisoikeuksia.

Burma hyväksyttiin Aseanin jäseneksi 1997 siitä huolimatta, että länsimaat syyttivät sitä laajoista ihmisoikeusrikkomuksista.

Falun Gongin oppikirjat palavat rovioissa ympäri Kiinaa

Kiinan viranomaiset sytyttivät torstaina uusia kirjarovioita ympäri maata tuhotakseen kielletyn uskonlahkon Falun Gongin oppeja käsittelevät julkaisut.

Paikallisen lehden mukaan viranomaiset järjestivät laajamittaisia kirjojen polttamisia lukuisissa maakunnissa ja kaupungeissa, mm. Beijingissä, Shanghaissa, Wuhanissa ja Sichuanissa.

Keskiviikkoon mennessä viranomaiset olivat takavarikoineet yli puolitoista miljoonaa Falun Gongin julkaisua, joiden joukossa oli kirjojen lisäksi nauhoja ja videoita.

Jotkut Falun Gongin harjoittajat ovat luovuttaneet julkaisuja vapaaehtoisesti, mutta viranomaiset ovat myös takavarikoineet niitä tulleissa sekä kauppoihin ja kustantamoihin tehdyissä ratsioissa. Hallituksen mukaan kirjojen hävittämisellä pyritään suojelemaan väestöä Falun Gongin huonoilta vaikutuksilta.

Kiinan hallitus kielsi suositun mystisen uskonlahkon viime viikolla ja aloitti tiukimmat turvatoimet sitten vuoden 1989, jolloin opiskelijamielenosoitukset johtivat verilöylyyn Tiananmenin aukiolla Beijingissä.

FBI sulkee päämajansa turisteilta Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on päättänyt lopettaa toistaiseksi suositut turistikiertueet päämajassaan Washington DC:ssa. Kiertueiden lopettamista perustellaan turvallisuussyillä, vahvistamattomien tietojen mukaan FBI:n päämajan pelätään oleva terroristijohtaja Osama bin Ladenin kohteiden listalla.

FBI:n mukaan mahdollinen terroristiuhka on havaittu tiedustelutoiminnan kautta, eikä kukaan ole lähettänyt mitään varsinaista uhkausviestiä virastolle.

FBI:tä on uhkailtu aiemminkin, mutta tutustumiskäyntejä ei ole peruttu kuin poikkeustapauksissa. FBI ei aio aloittaa kiertokäyntejä uudelleen ennen kuin työntekijöiden ja vierailijoiden turvallisuus on taattu.

FBI:n päämajassa, niin sanotussa Hooverin rakennuksessa, käy vuosittain yli neljännesmiljoona turistia ja päämaja on yksi Yhdysvaltain pääkaupungin suosituimpia vierailukohteita.

FBI:n kiertueet aloitettiin jo 30-luvulla ja ne on keskeytetty aiemmin vain toisen maailmansodan aikana, Vietnamin sodan vastaisten mellakoiden aikana 70-luvulla ja Persianlahden sodan aikana vuonna 1991. Turistit pääsevät näkemään kiertokäynnin aikana mm. FBI:n laboratorion lasiseinän takaa.

Yhdysvalloissa uskotaan, että äärimuslimi bin Laden suunnittelee terrori-iskuja Yhdysvaltoja kohtaan ja useita Yhdysvaltojen lähetystöjä on suljettu tilapäisesti terrorismin pelossa. Lähetystöjen turvatoimia on myös tehostettu.

Liettuan tuomioistuin etsii sotarikollista Yhdysvalloista

Liettua on aloittanut tutkimukset 77-vuotiaan Yhdysvalloissa asuvan miehen oletetusta syyllisyydestä toisen maailmansodan aikaisiin rikoksiin Liettuassa, syyttäjän toimisto ilmoitti keskiviikkona.

Syyttäjän lausunnossa sanotaan, että se tutkii Petras Bernotavichiuksen toimia natsivallan aikaisessa Liettuassa. Bernotavichiuksen epäillään syyllistyneen liettualaisten, joiden joukossa oli juutalaisia, pidättämiseen ja surmaamiseen.

Tämänhetkinen aineisto osoittaa, että Bernotavichius toimi natsiarmeijan komentajan Werner Lowerin avustajana. Hänen tehtäviinsä kuului välittää komentajan määräykset sotilasryhmälle, joka tappoi siviilejä heinäkuussa 1941.

- Syyttäjän hallussa olevan silminnäkijän raportin mukaan Bernotavichius henkilökohtaisesti teki päätöksiä tappaa siviilejä, lausunnossa sanotaan.

Viime vuosina useat liettualaiset sotarikolliset ovat joutuneet palaamaan Liettuaan jouduttuaan vaikeuksiin maahantulomuodollisuuksissa pyrkiessään Yhdysvaltoihin.

Natsivallan aikana tapettiin yli 90 prosenttia Liettuan juutalaisista. Ennen toista maailmansotaa Liettuassa eli 220 000 hengestä koostunut juutalaisyhteisö.

EU: Belgia harkitsee sianlihan vetämistä markkinoilta

Belgian ruokakriisi on johtamassa laajamittaiseen ruoan hävittämiseen. Belgia harkitsee EU-komission mukaan sianlihan vetämistä markkinoilta. Päätös koskisi tuotteita, joiden rasvapitoisuus on yli 20 prosenttia.

Takaisinosto voidaan ulottaa jopa sianlihaan, joka on tullut myyntiin aivan viime päivinä. Liha pitäisi ostaa takaisin myös ulkomailla toimivilta jälleenmyyjiltä.

Belgian alkukesän ruokaskandaali sai jatkoa viime perjantaina maan hallituksen asetettua noin 200 sikatilaa karanteeniin, koska niiden epäillään käyttäneen dioksiinipitoista rehua viime helmi- ja maaliskuussa.

Päätös perustui sioista löydettyihin epätavallisen korkeisiin PCB-pitoisuuksiin, mikä voi olla merkki dioksiinista. Elimistöön kertynyt dioksiini saattaa aiheuttaa syöpää. Belgiassa sianlihasta on löytynyt jopa 50 kertaa normaalia suurempia määriä PCB:tä.

Sianlihan hävitystä perustellaan sillä, että on mahdotonta jäljittää, mistä myrkyttynyt sianliha on peräisin. EU:n virkamies esitti huolestumisensa siitä, että maaliskuun 7:nnen päivän jälkeen tuotettu liha ei ole ollut puhdasta. Belgian viranomaiset eivät ole toistaiseksi pystyneet selittämään asiaa.

YK:n siviilihallintoon Kosovossa 200 miljoonaa dollaria

YK:n yleiskokous on myöntänyt 200 miljoonan dollarin eli 1,1 miljardin Suomen markan määrärahan Kosovon väliaikaisen siviilihallinnon järjestämistä varten. YK:n jäsenmaat hyväksyivät keskiviikkona päätöslauselman, joka antaa pääsihteeri Kofi Annanille valtuudet käyttää määrärahat operaatioon.

Päätöslauselmassa jäsenmaat lupaavat kuitenkin lahjoittaa siviilihallintoa varten vain 125 miljoonaa dollaria, loppusumma on saatava kokoon YK:n rauhanturvabudjetista.

Keskiviikkona Brysselissä koolla olleet lahjoittajamaat ja -järjestöt myönsivät Kosovon jälleenrakentamiseen ja humanitaariseen avustukseen kymmenkertaisen summan rahaa, eli reilut 11 miljardia markkaa.

Tongasta YK:n 188. jäsenmaa

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi keskiviikkona Tongan saarivaltion maailmanjärjestön jäsenyyteen. Tongan kuningaskunnasta tulee YK:n 188. jäsenmaa.

Tonga sijaitsee Tyynellä valtamerellä Uuden-Seelannin luoteispuolella. Se itsenäistyi Britanniasta 1970, mutta on edelleen Brittiläisen kansainyhteisön jäsen. Asukkaita Tongassa on 100 000.

Turvallisuusneuvosto hyväksyi jo kesäkuussa YK:n jäseniksi Kiribatin ja Naurun, jotka niin ikään sijaitsevat Tyynellä valtamerellä. YK:n yleiskokouksen odotetaan vahvistavan syksyllä virallisesti Naurun, Kiribatin ja Tongan jäsenyyden.

Koonnut: IKK
30.7.1999


ULKOMAAT -SIVULLE