Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti


Tuotanto kasvoi edelleen toukokuussa

Kokonaistuotanto on jatkanut edelleen kasvuaan. Kokonaistuotanto kasvoi viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun 2,4 prosenttia. Huhtikuussa tuotanto lisääntyi 3,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto kasvoi toukokuussa kansantalouden kaikilla päätoimialoilla.

Maa- ja metsätalouden tuotantoa lisäsi lähinnä markkinahakkuiden 2,7 prosentin kasvu. Myös teollisuustuotanto nousi edelleen sähköteknisten tuotteiden tuotannon ansiosta. Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi vain 1,9 prosenttia, mutta sähköteknisten tuotteiden valmistus lisääntyi vajaat 16 prosenttia.

Kaupan tuotanto lisääntyi viime vuoden toukokuusta 3,3 prosenttia. Liikenteen tuotanto kasvoi 4,1 prosenttia ja rakentamisen tuotanto 5,8 prosenttia. Muut palvelut ja julkinen toiminta kasvoivat 1,6 prosenttia.

Barometri: Kolmannes yritysjohtajista uskoo työllisyyden paranevan

Joka kolmas yritysjohtaja uskoo työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, ilmenee tuoreesta työllisyysbarometristä.

Yritysjohtajien usko on vahvistumaan päin, sillä puoli vuotta takaperin saman barometrin mukaan 27 prosenttia yritysjohtajista odotti kohenevaa työllisyyttä.

Henkilöstöä vuokraavan Olsten Oy:n barometria varten haastateltiin kesä-heinäkuun vaihteessa 972 julkisen ja yksityisen sektorin yritysjohtajaa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

Työllisyyden paranemiseen uskoi 31 prosenttia vastaajista, kun 62 prosenttia arveli työllisyyden pysyvän vakaana. Vain seitsemän prosenttia uskoi tilanteen muuttuvan huonommaksi.

Puolessa vuodessa luottamus parempaan työllisyyteen kasvoi voimakkaasti Tampereen alueella. Toimialoista uskoaan vahvistivat etenkin rahoitusala ja teollisuus.

Barometrin mukaan tamperelaisista yritysjohtajista 34 prosenttia uskoi työllisyyden paranemiseen, kun puolen vuoden takainen lukema oli vain 18 prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutusalalla kohenevaa työllisyyttä odotti 37 ja teollisuudessa 25 prosenttia yritysjohtajista. Puoli vuotta sitten vastaavat lukemat olivat 25 ja 17 prosenttia.

Ajoneuvokanta jatkaa kasvuaan

Suomen ajoneuvokanta jatkaa kasvuaan. Kesäkuun lopulla maassamme oli rekisterissä 3 540 000 ajoneuvoa, missä on 2,4 prosentin kasvu vuodenvaihteesta.

Ajokkeja oli kesäkuun lopussa rekisteröity 83 404 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Eniten ajoneuvojen määrä lisääntyi Etelä-Suomen läänissä.

Suhteellisesti eniten kasvoi kuorma-autojen määrä. Kuorma-autoja oli kesäkuun lopussa rekisterissä 60 221, missä on 5,5 prosentin kasvu vuoden alkupuoliskolla. Pakettiautoja oli nyt 227 413 eli 3,1 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa.

Henkilöautoja oli Suomessa kesäkuun lopussa 2 060 000. Henkilöautojen määrä kasvoi vuodenvaihteesta 2,4 prosenttia. Dieselveron alaisia autoja oli nyt 430 603, kasvua tässäkin luvussa 2,7 prosenttia.

Vähäpäästöisiä ajoneuvoja oli maassamme kesäkuun lopussa runsaat 863 000. Suurin osa vähäpäästöisistä ajokeista on henkilöautoja.

Suomen ajoneuvokannasta liki 60 prosenttia on otettu käyttöön ennen vuotta 1990. Henkilöautot ovat keskimäärin hieman uudempia kuin muut teidemme ajokit.

Yksityismetsien puukauppa viime vuoden tasolla

Yksityismetsien puukauppa pysytteli alkuvuonna suunnilleen viimevuotisella tasolla, ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista.

Metsäteollisuus osti tammi-kesäkuussa pysty- ja hankintakaupoilla yksityismetsien puuta 12,1 miljoonaa kuutiometriä. Ostot olivat ilman erikoispuutavaralajeja noin prosentin suurempia kuin vuotta aiemmin.

Vuosina 1994-98 vuoden alkupuoliskolla ostettiin yksityismetsistä puuta keskimäärin 15,3 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna kuusitukkia ostettiin 0,3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muissa puutavaralajeissa ostot supistuivat noin 0,2 miljoonaa kuutiometriä.

Pystykauppojen osuus alkuvuoden puukaupasta oli 77 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Puutavaralajien hintakehitys näyttää varsin epäyhtenäiseltä. Mänty- ja koivutukin keskimääräiset koko maan kantohinnat pysyttelivät kesäkuussa suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Kuusitukin kantohinnat taas jatkoivat nousuaan ja saavuttivat syksyn 1998 ennätystason.

Mänty- ja koivukuitupuun kantohinnat laskivat kesäkuussa noin 4 markkaa kuutiometriltä. Kuusikuitupuun kohdalla hinnat puolestaan nousivat aavistuksen verran.

Tukkukaupan myynti kasvoi 3,9 prosenttia

Tukkukaupan myynti lisääntyi toukokuussa 3,9 prosenttia vuoden 1998 toukokuusta. Vähittäiskaupan myynti puolestaan lisääntyi 3,5 prosenttia. Autokaupan myynti kasvoi 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kauppatilaston ennakkotiedoista.

Tukkukaupassa yleistukkukaupan myynti kasvoi toukokuussa 11,4 prosenttia vuoden 1998 toukokuusta. Yleistukkukauppa on laajaa tukkukauppaa, jonka tavaravalikoimaan kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, rautakauppatavarat ja tekstiilit.

Vähittäiskaupassa tavaratalokauppa lisääntyi 0,9 prosenttia ja päivittäistavarakauppa 2,6 prosenttia.

Kalan tuonti laski, arvo nousi

Suomeen tuotiin viime vuonna kalaa ja kalatuotteita 104 miljoonan kilon edestä. Tuonnin arvo kohosi 752 miljoonaan markkaan. Toissa vuoteen nähden kalan tuontimäärä laski 27 prosenttia, mutta tuonnin arvo lisääntyi kolme prosenttia.

Suomen kalavienti jäi tuontia selvästi pienemmäksi. Maamme rajojen ulkopuolelle vietiin kalaa ja kalatuotteita vain 16 miljoonaa kiloa eli noin 96 miljoonan markan arvosta. Vientimäärä putosi 15 prosenttia ja viennin arvo 11 prosenttia.

Ihmisravinnoksi kalaa ja kalatuotteita tuotiin Suomeen 609 miljoonalla markalla. Tuontikilo kalaa maksoi keskimäärin 15,96 markkaa. Suomesta ulkomaille viedyn kalan jalostusaste jäi tuontikalaa huomattavasti matalammaksi, sillä ihmisravinnoksi viety kalakilo maksoi keskimäärin 6,34 markkaa.

Norja säilytti asemansa selvästi tärkeimpänä kalan tuojana. Vuonojen maan osuus viime vuoden tuonnin kokonaisarvosta oli 41 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin toissa vuonna.

Toiseksi tärkein tuontimaa Ruotsi ylti 13 prosentin osuuteen tuonnin kokonaisarvosta. Myös Tanskasta ja Islannista tuodaan paljon kalaa Suomeen.

Suomalaisen kalan tärkein vientimaa on Venäjä, jonne vienti kuitenkin väheni selvästi viime vuoden jälkipuoliskolla talouskriisin puhjettua. Venäjälle suuntautunut kalavienti oli arvoltaan 50 miljoonaa markkaa eli puolet viennin kokonaisarvosta.

Japaniin, joka pitkään oli tärkein vientimaa, kulkeutui suomalaista kalaa 23 miljoonan markan arvosta. Kolmanneksi tärkeimpään vientimaahan eli Ruotsiin meni kaupaksi kalaa 12 miljoonalla markalla.

Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ulkomaankauppatilastoista.

Orimattilalta ympäristölupa kattotiilitehtaalle

Ormax on saanut Orimattilan ympäristölautakunnalta luvan uuden kattotiilitehtaan rakentamiseen. Hakemuksen mukaan tehtaassa valmistettaisiin noin 30 miljoonaa betonitiiltä vuosittain.

Toimitusjohtaja Pekka Pohjolaisen mukaan uuden tehtaan rakentaminen Orimattilaan on vain yksi vaihtoehto, jota ranskalainen emokonserni Lafarge Braas Suomessa harkitsee. Ratkaisu kypsyy aikaisintaan syys-lokakuun vaihteessa.

Suomen-organisaatio haluaisi keskittää valmistuksen yhteen paikkaan tai vaihtoehtoisesti uusia Lohjan ja Orimattilan tehtaat.

Uuden, 60 miljoona markkaa maksavan tehtaan paikaksi on edelleen ehdolla 3-4 muutakin kuntaa kuin Orimattila, missä hanke on noussut julkisuuteen sen edellyttämien poikkeuslupien takia.

- Koska päätöksiä ei ole, emme ole allekirjoittaneet Orimattilan kaupungin jo hyväksymää kiinteistöjen vaihtokaupan esisopimusta, toteaa toimitusjohtaja Pohjolainen.

Saarioinen lopettaa eläinruoan valmistuksen Hämeenlinnassa

Saarioisten eläinruokatehtaan tuotanto loppuu Hämeenlinnassa tämän vuoden loppuun mennessä. Yt-neuvottelut on saatu päätökseen ja tehtaan henkilökunnalle on tarjottu töitä yhtiön muilta tehtailta. Kaikkiaan Hämeenlinnassa on työskennellyt eläinruokien parissa 12-15 henkilöä.

Toimitusjohtaja Mikko Lario sanoo, että lopettamispäätös on syntynyt tämän vuoden aikana. Vaikka oma valmistus loppuu, niin koiranruokasäilykkeitä, kuivaruokaa ja makkaraa Hau Hau Championin nimissä sekä kissanruokaa Primacat-tuotemerkillä saa edelleen.

Säilykkeitä on oman valmistuksen ohessa teetetty myös muilla valmistajilla. Niinpä esimerkiksi Raision tehtaalla Hämeenlinnassa on valmistettu kuivamuonaa monet vuodet ja tuotanto jatkuu näillä näkymin.

Ilman totuttua lempiruokaansa kissat ja koirat eivät siis jää. Larion mukaan vielä ei ole vain tehty päätöstä siitä, mitkä kaikki tuotteet säilyvät.

Koonnut: IKK
30.7.1999


TALOUS -SIVULLE