Nuorten rikollisessa käyttäytymisessä ei merkittävää kasvua


Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan nuorten rikollisessa käyttäytymisessä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää kasvua.

Kolmena vuonna, 1995, 96 ja viimeksi 98 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain mietojen huumeiden kokeilu on merkittävästi lisääntynyt sitten vuoden 1995 kyselyn.

Tutkimuksessa kysyttiin 4 500 yläasteen 15-16-vuotiailta nuorilta, mihin lueteltuihin rikoksiin tai pahantekoon he ovat syyllistyneet vähintään kerran viime vuoden aikana.

Koululaisilta kysyttiin syyllistymistä muun muassa luvattomaan poissaoloon koulusta, maksamatta matkustamiseen, seiniin piirtelyyn, varastamiseen, koulukiusaamiseen, pahoinpitelyyn, mietojen huumeiden käyttöön ja humalassa ajamiseen.

Kyselyssä on mitattu myös nuorten suhtautumista lain rikkomiseen. Tutkimuksen mukaan aiempaa harvempi nuori pitää lain rikkomista ymmärrettävänä tai normaalina.

Kilttien osuus kasvanut

Vuosien 1995-1998 välillä rikoksiin tai pahantekoon syyllistymisen osallistumisaste ei ole merkittävästi kasvanut. Tarkastellulla ajanjaksolla nuorten häiriökäyttäytymisen monipuolisuus on jopa hivenen supistunut.

Merkittävää on myös se, että ns. kilttien osuus näyttää tuoreimman tutkimuksen mukaan kasvaneen. Kilteillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan niitä nuoria, jotka eivät ole syyllistyneet tutkittuna ajanjaksona yhteenkään kyselyssä esitetyistä teoista.

Ärsyttävyys aiheuttaa väkivaltaa

Pahoinpitelyyn osallistuneiden määrä oli hieman kasvanut aiemmista kyselyistä. Nuorten tekemistä väkivallanteoista 86 prosenttia kohdistui toiseen nuoreen, 10 prosenttia tuntemattomaan aikuiseen ja loput vanhempiin tai opettajiin.

Yleisin syy väkivaltaiseen käyttäytymiseen oli uhrin ärsyttävyys: uhrit olivat "vittuilleet, härnänneet tai aukoneet päätään". Toiseksi yleisin syy hakata joku oli vain "huvin vuoksi". Rasistiset motiivit olivat harvinaisia samoin kuin toisen hakkaaminen rahan saamiseksi.

Kaikkiaan 185 poikaa (8,1 %) ja 90 tyttöä (4,1 %) ilmoitti hakanneensa jonkun tutkintavuoden aikana. Tyttöjen väkivaltainen käyttäytyminen liittyi useimmiten jollain tavalla seurustelusuhteeseen.

Mukana vain koululaisia

Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että kyselyyn vastanneet olivat koululaisia. Koulusta vieraantuneita 15-16-vuotiaita ei kyselyllä tavoitettu.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan Janne Kivivuoren mukaan tehty seurantatutkimus on vain täydentävä tietolähde viranomaistilastoihin. Itse ilmoitetun rikollisuuden kyselytutkimusten luotettavuutta on tutkittu paljon. Tuloksia voidaan pitää verrattain luotettavina, kun kyselyyn on voinut vastata täysin luotettavasti nimettömänä.

STT-IKK
30.7.1999

AJASSA -SIVULLE