|
Vs. Päätoimittaja Ilpo Kiuru30.7.1999 LäpihuutojuttuTaustanaan budjetintekijöillä oli sittenkin suotuisasti jatkuva talouskehitys, vaikka muutoksen enteitäkin taloudessa joku on nähnyt. Taustalla oli myös valtiovarainministeriön ja -ministerin halu pitää ohjat yhdessä pääministerin kanssa tiukasti hyppysissä. Taustoihin kuuluu myös koeteltu ja kestänyt hallitusyhteistyö edelliseltä kaudelta. Taustaa kuitenkin on myös se, että uudelle jakopolitiikalle on haettu jalansijaa myönteisen talouskehityksen perusteella. Budjettiriihen alla tähän tähtääviä puheenvuoroja esiintyikin. Budjettiesitys syntyi ennätysajassa, vajaassa vuorokaudessa. Se oli läpihuutojuttu EU:n puheenjohtajamaan hallitus ei kauan aikaillut omien asioidensa järjestämisessä. Ylimääräinen kahnaus olisikin ollut väärä signaali Suomeen akkreditoituneille toimittajille ja heidän kauttaan ulkomaailmalle. Tiukan ja kasvuun perustuvan nousujohteisen talouspolitiikan kannattajat antoivat oikean signaalin kotimaahankin - hallituksen sisällekin. Uralta ei poiketa. Budjettiriiheen on perinteisesti sisältynyt annos teatraalisuutta. Nyt sitäkään ei juuri nähty. Vajaan 193 miljardin talousarvion yhteydessä keskusteltiin maksimissaan 1,7 miljardin menopaineista, siis vajaasta 0,9 prosentista verrattuna budjetin loppusummaan. Ja kun toisella kädellä "myönnyttiin" menopaineisiin, toinen käsi jo nappasi rahan muuta kautta takaisin. Näin kävi kuntien valtionosuuksista keskusteltaessa. Kuntia autetaan maksutuloja korottamalla, mutta sama markkamäärä kiertyy valtion taskuun yhteisö- ja pääomaveron tuoton kautta. Ensi-iltoja enemmän istunut kriitikko saattaa kuitenkin nähdä vakavamman juonen: näytti siltä kuin menopaineisiin oltaisiin vastattu epäsosiaalisesti, muun muassa päivähoitomaksujen ja terveydenhuollon palvelumaksujen korotuksilla. Maksukatto kuitenkin leikkaa puheen ankarimmalta kritiikiltä. Riihi olisi luonnollisesti ollut oiva forum käydä myös negatiivista presidenttipeliä. Sauli Niinistön gallupkannatus kipuaa presidenttipörssissä hiljalleen, mutta vakaasti. Kapuloita tämän kehityksen rattaisiin olisi joku halutessaan saattanut asetella. Ainakaan julkisuuteen niin ei näkynyt tapahtuvan. Ja mikä oli budjettiesityksen vastaanotto? Poikkipuolisimmat arviot tulivat Kuntaliitolta, joka katsoi kuntien sittenkin tulleen kaltoin kohdelluiksi. Kuvaavaa on, että MTK:n kritiikki ei kohdistunut maatalousbudjetin perusteisiin tai lähtökohtiin, vaan lähinnä yhteen yksittäiseen detaljiin, maatalousyrittäjien lomitukseen. Ja omituiselta olisi takavuosina vaikuttanut sekin, että keskusta saa puppugeneraattorinsa yskähdellen käyntiin vasta reilu vuorokausi sen jälkeen, kun budjettiesitys on julkistettu. Tässähän kaivataan kohta politiikkaa takaisin politiikkaan.
ILPO KIURU |