Rahan siirtäminen euroalueella on yhä kallista



Kuluttajat eivät ole hyötyneet vuoden alussa tapahtuneesta euron käyttöön siirtymisestä Emu-maiden yhteisenä tilivaluuttana. Euroalueen kuluttajajärjestöjen tekemän selvityksen mukaan rajan ylittävä eurojen siirtäminen pankkitililtä toiselle on edelleen huomattavan kallista.


Ennätyksen teki 50 euron (297 markkaa) lähettäminen Portugalista Italiaan. Se maksoi huikeat 73 euroa (434 markkaa). Lisäksi Italiaan lähetetyistä 110 maksuosoituksesta 17 hävisi matkan varrella.

Brysselissä toimiva kuluttajien lobbausjärjestö BEUC tutki rahan siirtämisen ja vaihtamisen kustannukset paikallisten kuluttajajärjestöjen tuella Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Belgiassa ja Ranskassa.

Lähtökohtana oli olettamus siitä, että rahan siirtämisen ja vaihtamisen olisi pitänyt tulla huomattavasti edullisemmaksi, kun euro otettiin käyttöön. Kurssimuutoksien aiheuttamaa riskiä ei enää ole.

Pankit ovat kuitenkin pitäneet huolen omista tuloistaan. Rahan siirtämisen kustannukset olivat halvimmat Belgiassa, jossa perittiin maksuosoituksen toimittamisesta perille keskimäärin 10,25 prosenttia kyseessä olevasta summasta. Rahaan siirtäminen oli kalleinta Portugalista, jossa se maksoi keskimäärin 31,6 prosenttia.

Pankit perivät ylimääräisiä kustannuksia

Tutkimus osoitti, että pankit eivät pysty seuraamaan niille annettuja yksinkertaisia ohjeita. Kun jokaisessa rahan testisiirrossa pyydettiin pankkia perimään kaikki siirrosta aiheutuvat kustannukset lähettäjältä, lähes kolmasosassa esimerkiksi Ranskaan menneistä lähetyksistä kustannukset perittiin vielä toiseen kertaan lähetyksen saajalta.

Kun rahaa siirrettiin Belgiasta Espanjaan, lähettäjä maksoi noin 10 prosentin suuruiset kustannukset ja vastaanottaja vielä 6 prosentin verran lisää.

BEUC:n näkemyksen mukaan kuluttajien pitää edelleen maksaa aivan liian paljon surkeasta palvelusta, joka liittyy rahan siirtämiseen euroalueen sisällä. Siirto Belgiasta vei aikaa keskimäärin 4,8 työpäivää.

Yhteisvaluuttaan kytketyt lupaukset alemmista kustannuksista ja kaupankäynnin helppoudesta eivät ole toteutuneet. Yhteismarkkinoiden sisäinen elektroninen kaupankäynti ei vilkastu niin kauan kuin esimerkiksi lehden tilaaminen toisesta maasta kaksinkertaistaa vuosikerran hinnan.

Rahanvaihtokustannukset ovat alentuneet jonkin verran, kun euroalueen valuuttojen arvo on kytketty kiinteästi toisiinsa. Silti pankit perivät tutkimuksen mukaan vielä 2,4-12 prosenttia 50 euron suuruisen summan vaihtamisesta paikalliseksi valuutaksi.

STT-IKK
30.7.1999


TALOUS-SIVULLE