Veronmaksajat: Korkovähennysten lisäleikkaamiselle ei ole perusteita

Pääministeri Lipponen sanoo tiistain Kauppalehdessä, että asuntolainojen korkovähennysten leikkaaminen pitäisi ottaa uudestaan harkintaan.
- Ministeri Suvi-Anne Siimeksen esitys on täyttä järkeä, Lipponen.

- Kysymys ei ole tempoilusta, vaan siitä, että saataisiin pysyvästi asuntomarkkinoihin vaikuttavat tekijät tältä osin vastaamaan nykyaikaa.

Siimeksen esityksessä asuntomarkkinoiden ylikuumenemista olisi hillitty leikkaamalla uudet korkovähennykset pois muilta kuin ensiasunnon ostajilta. Esitys kuitenkin tyrmättiin nopeasti.

Pääministerin mukaan leikkaaminen olisi ollut sekä järkevä rakenneuudistus että oikeaan osunut suhdannetoimi.
- Ylikuumenemisen torjunnan ohella sillä olisi ehkäisty lainan ottajien ajautumista liian suuren velkataakan alle, Lipponen arvioi.

Siimeksen esityksen hylkäämisen syyksi hän arvelee järkisyiden sijasta silkkaa politiikkaa.
- Näyttää siltä, että jossakin vaiheessa järjenkäyttö loppuu ja alkaa puhdas politiikka ja eturyhmätoiminta, Lipponen sanoi.

Korkovähennykset jo puolitettu

- Korkovähennykset on tällä vuosikymmenellä jo leikattu alle puoleen. Asuntovelalliset maksavat vähennyksen jälkeenkin tätä nykyä selvää reaalikorkoa, toteaa Lehtinen.

Ensi vuonna korkovähennysten merkitys vähenee edelleen hallituksen päätettyä budjettiriihessään poistaa asuntolainojen ylimääräisen korkovähennyksen. Uusimpien leikkausten jälkeen korkovähennykset pienenevät vuonna 2000 1,8 miljardiin markkaan, kun ne vielä vuonna 1992 olivat 4,2 miljardia markkaa.

Asumiseen kohdistettu yhteiskunnan tuki on jo nyt kohdennettu valtaosin vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin asumistukien ja aravatuotannon kautta.

Korkovähennykset ovat tänä vuonna enää alle neljäsosa asumiseen suunnatusta kymmenen miljardin markan tukipotista, kun vielä vuosikymmenen alussa puolet kaikesta asuntopoliittisesta tuesta oli korkovähennysetuutta.

- Asuntopolitiikassakin pätee sääntö, että kaikkia munia ei tule laittaa samaan koriin. Kaikkea yhteiskunnan asumiseen kohdistamaa tukea ei kannata jatkossakaan keskittää pelkästään vuokra-asunnoissa asuville.

- Asuntomarkkinoiden ongelmia ei voida tulevaisuudessakaan ratkaista pelkästään aravatuotannolla, vaan siinä tarvitaan myös kansalaisten asuntosäästämistä ja vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Tämän varmistamiseksi korkovähennysten säilyttäminen on perusteltua, toteaa Lehtinen.

- Asuntosäästäminen onkin edelleen sekä yhteiskunnan että yksittäisen kotitalouden näkökulmasta myönteinen vaihtoehto, jonka lisäleikkaamiseen ei ole kestäviä perusteita, sanoo Lehtinen.

IA
3.8.1999