Ajan suunnassa lyhyesti

Helsingissä jo 546 317 ihmistä

Helsinkiläisiä oli vuodenvaihteessa 546 317 henkeä eli 7 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu jatkunee kuluvana vuonna lähes samalla vauhdilla.

Vuoden 1998 kasvu oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Tämän vuosikymmenen aikana Helsingin väkiluku on kasvanut yhteensä miltei 55 000 henkeä eli lähes Kotkan kaupungin verran. Alle kouluikäisten määrä väheni jo toisena peräkkäisenä vuonna.

Vuoden 1998 aikana syntyi 6 247 helsinkiläistä, mikä on vähemmän kuin edellisinä vuosina. Pääkaupunki sai edellisvuotta enemmän muuttovoittoa muualta Suomesta, 6 400 henkeä. Helsingin ruotsinkielisten osuus väestöstä pieneni 6,7 prosenttiin. Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten väestöosuus nousi viiteen prosenttiin.

Helsingissä asui vakituisesti vuodenvaihteessa kaikkiaan 25 465 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,7 prosenttia kaupungin väestöstä. Eniten kasvoi edellisvuosien tapaan venäläisten, virolaisten ja somalien määrä.

10-vuotiaassa Heurekassa käy 300 000 vierasta vuodessa

Tiedekeskus Heureka on lisännyt näyttelytoimintaansa kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi. Tiedekeskuksessa voi seurata kolmea näyttelyä yhtä aikaa entisen kahden sijasta. Päänäyttelyn lisäksi yleisö saa tutustua kahteen vaihtuvaan näyttelyyn.

Heurekassa käy vuosittain hieman yli 300 000 vierailijaa. Viime joulukuussa tiedekeskus ylitti kolmen miljoonan kävijän rajan. Ulkomailla Heurekan näyttelyihin on osallistunut myös lähes kolme miljoonaa vierasta.

Heurekassa on ollut esillä 21 laajaa vaihtuvaa näyttelyä ja lisäksi useita erikoisnäyttelyitä. Suurin osa näyttelyistä on Heurekan omaa tuotantoa.

Tänä vuonna Heurekassa voi tutustua Muinaiset kulttuurit -näyttelyyn elokuun 29. päivään saakka. 18. syyskuuta alkaa ihmisen biologiaa esittelevä Minä ja sinä -näyttely. Tekniikka-näyttely päättyy 28. marraskuuta ja Kommunikaatio-näyttely avataan 10. joulukuuta.

Maailmanpankki: Suomi johtaa kännyköissä ja Internet-liittymissä

Maailmanpankin tiistaina Washingtonissa julkistaman selvityksen mukaan Suomi on maailman ykkösvaltio niin matkapuhelimien kuin Internet-liittymien määrässä.

Maailmanpankin laskelmien mukaan Suomessa on 417 matkapuhelinta tuhatta kansalaista kohden. Toisena ja kolmantena tulevat naapurimaat Norja (381) ja Ruotsi (358).

Internet-liittymien määrässä Suomi johtaa niukasti 996 liittymällä 10 000:ta kansalaista kohden. Yhdysvalloissa liittymien suhdeluku on 976 ja pronssisijalla olevassa Norjassa 705.

Internetissä myös melodiantunnistin

Jokainen on joskus harmitellut tuttua melodiaa, jonka nimeä ei pysty millään muistamaan. Nyt tähänkin löytyy apu Internetistä: tietoverkkoon on kehitetty melodiantunnistin.

Uuden-Seelannin Waikatossa toimivan yliopiston tutkijat ovat kehittäneen nettijärjestelmän, joka tunnistaa sävelmän.
- Palvelun käyttäjä vain laulaa omaan päätteeseensä muutaman tahdin sävelmästä. Kone jäljittää kaikki melodiat, joissa on tuo nuottiyhdistelmä, tutkijat lupaavat.

Melody Index (Meldex) -palvelu on tosin vasta alkutaipaleellaan. Tällä hetkellä se pystyy tunnistamaan 9 400 kansansävelmää.

Waikaton tutkijat eivät kuitenkaan kerro, miten melodiatunnistin auttaa laulutaidottomia. Masiina tuskin pystyy auttamaan henkilöä, joka hyräilee etsimäänsä sävelkulun väärin. Meldex-palvelin löytyy www.nzdl.org -osoitteen musiikkikirjasto-linkiltä.

Suomalaisilla 1,2 miljoonaa Visa-korttia

Suomessa oli viime vuonna jo 1,2 miljoonaa Visa-korttia. Korttien määrä kasvoi kasvoi vuoden aikana vajaalla kymmenellä prosentilla.

Joka toinen päivä otettiin käyttöön noin 300 uutta Visa-korttia. Keskimäärin lähes joka toisella työssäkäyvällä oli näin lompakossaan tämä kortti. Visa-korttia käytettiin viime vuonna Suomessa noin 41,1 miljardin markan edestä.

Vasikoita kloonattiin maidosta Japanissa

Ensimmäiset maitosoluista kloonatut vasikat ovat tulleet maailmaan Japanissa. Tomakomain kaupungissa sijaitsevan tutkimuskeskuksen tutkijat ottivat vuosi sitten talteen maitorauhassoluja juuri vasikoineen Holstein-lehmän tuottamasta maidosta.

Solutumat istutettiin hedelmöittämättömiin munasoluihin, jotka siirrettiin kahden kuukauden päästä sijaisemolehmien kohtuun. Kaksi kloonattua vasikkaa syntyivät tämän vuoden huhtikuussa.

Japanissa on kloonattu jo noin 60 lehmää ja sonnia ottamalla soluja suoraan eläinten ruhosta. Maassa on tehty runsaasti kloonauskokeita sekä valtiollisissa että yksityisissä tutkimuslaitoksissa jo useiden vuosien ajan.

DT: Vuoteen 2003 mennessä joka toisella saksalaisella Internet-yhteys

Joka toisella saksalaisella on vuoteen 2003 mennessä Internet-yhteys, arvioi Deutsche Telekomin multimediapalveluista vastaava johtaja Knut Föckler. Föckler esitti arvionsa tiistaina Stuttgartissa, jossa alkoi seitsemäs saksalainen multimediakongressi.

Viime vuonna saksalaiset ottivat käyttöön 200 000 uutta Internet-liittymää. Internetin käyttö ei Saksassa ole kuitenkaan vielä yhtä yleistä kuin Suomessa.

Föckler painottikin, että Internetin käyttö tulee mullistamaan liike-elämän toimintatapoja ja koko yhteiskuntaa.

GSM-sääpalvelu tekstiviestinä

Ilmatieteen laitos esittelee heti vapun jälkeen uuden tekstiviestipohjaisen GSM-sääpalvelun, jonka voi liittää Soneran ja Radiolinjan matkapuhelinliittymiin.

Uudessa sääpalvelussa säätietoja ja ennusteita saa lähes tuhannesta kohteesta ympäri maailman. Suomessa säätietoja saa lähes viidestäsadasta kohteesta.

Mukana ovat kaikki Suomen kunnat ja kaupungit. Säätietoja saa myös eri maanosien lomakohteista ja kaupungeista. Ennusteita voi tilata yhdelle tai kolmelle vuorokaudelle.

Sääpalvelun numero on 16161 ilman suuntanumeroa. Tekstiviestin hinta säätiedoissa on 3,65 markkaa ja merisäässä 5 markkaa.

MTV3 tutki: Suomalaiset vähättelevät tietokoneviruksia

Suomalaiset vähättelevät tietokoneviruksia eivätkä usko, että tietokonevirukset iskisivät heidän tietokoneisiinsa. Research International tutki MTV3 Internetin aloitteesta suomalaisten suhtautumista asiaan. Tutkimuksessa haastateltiin noin 500:aa 15-74-vuotiasta suomalaista.

Selvä enemmistö eli 74 prosenttia kansalaisista pitää epätodennäköisenä, että tietokonevirus tarttuisi heidän kotona olevaan tietokoneeseensa. Virusten mahdollisuuteen työpaikoilla ja kouluissa olevissa tietokoneissa uskoi vain 32 prosenttia haastatelluista.

Runsas kolmannes haastatelluista ei ollut asentanut kotikoneisiinsa minkäänlaista viruksen torjuntaohjelmaa. Työpaikoilla ja kouluissa tietokoneviruksen torjunta oli unohtunut joka neljänneltä.

Koonnut: IA
29.4.1999

AJASSA -SIVULLE