 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Amsterdamin sopimus lisää parlamentin valtaa
Vappuna astuu voimaan EU:n uusi perusteksti, Amsterdamin sopimus. Sopimus lisää EU:n parlamentin valtaa ja vahvistaa EU:n komission puheenjohtajan asemaa komission johdossa. Lisäksi tehostetaan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.EU:n uudessa perussopimuksessa korostetaan myös työllisyyttä, syrjimättömyyttä, ympäristönsuojelua, kuluttajansuojaa ja avoimuutta. Neuvotteluissa ei silti onnistuttu muuttamaan EU:n päätöksentekoa, kuten komission kokoonpanoa tai äänten jakautumista ministerineuvostossa. Näihin vallanjaon kysymyksiin joudutaan palaamaan pian, niin että alustavat neuvottelut alkavat ehkä jo Suomen puheenjohtajakaudella. EU-maat katsovat, että EU ei voi kasvaa lähes 30 maan laajuiseksi ellei muutoksia tehdä päätöksenteon järjestelmiin, jotka ovat säilyneet lähes muuttumattomina EEC:n perustamisesta lähtien. Amsterdamin sopimus lisää enemmistöpäätöksiä. Esimerkiksi ulkopolitiikan alalla niitä voidaan alkaa tehdä, jos kysymys on aiemmin sovitun toimintalinjan täytäntöönpanosta. Enemmistöpäätösten estäminen vaatii vähintään 26 ääntä, mihin tarvitaan kolme isoa tai kuudesta kahdeksaan pientä maata. Suomella on kolme ääntä neuvostossa, kun suurilla mailla, kuten Ranskalla tai Saksalla on kymmenen. Toisaalta enemmistöpäätösten laajentamisessa ei päästy aivan niin pitkälle kuin aluksi suunniteltiin. Esimerkiksi oikeus- ja poliisiasioiden alalla lykättiin viidellä vuodella enemmistöpäätösten ottamista käyttöön turvapaikka-, viisumi- ja maahanmuuttoasioista. Määräenemmistöpäätöksiä voidaan jatkossa tehdä mm. työllisyyssuuntaviivoista, tasa-arvokysymyksissä, tutkimusohjelmista, avoimuudesta ja petostentorjunnasta. Samoilla aloilla EU:n parlamentti saa lisää vaikutusvaltaa, kun ns yhteispäätösmenettelyä laajennetaan. Suomi olisi ollut valmis laajentamaan enemmistöpäätöksiä enemmänkin, mutta piti neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että joka jäsenmaasta on oltava vähintään yksi jäsen EU:n komissiossa.
Kuka puhuu EU:n puolesta?EU saa Amsterdamin sopimuksen myötä uudet kasvot ulkomaailman suuntaan. Kölnin huippukokouksessa kesäkuun alussa nimitetään unionille ulkopoliittinen edustaja, joka avustaa puheenjohtajamaata EU:n ulkopolitiikan johtamisessa.Nimistä ei ole viime aikana ollut paljoakaan puhetta; Saksa on tosin esittänyt, että ulkopoliittinen edustaja hoitaisi myös Länsi-Euroopan unioni WEU:n johtotehtävää. Tämä sulkisi käytännössä pois ehdokkaat NATO:n ja WEU:n ulkopuolisista maista. Saksalaislähteet ovat tuoneet esille maan valtiosihteeri Günter Verheugenin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan myös lisäämällä EU:n toimintamahdollisuuksia. Unioni voi jatkossa käyttää WEU:ta työvälineenään kriisinhallintaan, rauhanturvaamiseen ja humanitäärisiin tehtäviin. Yhteisen puolustuksen mahdollisuus pysyy mukana, mutta siitä ei Amsterdamissa päätetty.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE