Amsterdamin sopimus astuu voimaan - täydennyksiä suunnitellaan jo

Nopeita tai tavallista kansalaiselle huomattavia muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa, sillä muutokset ovat enimmäkseen "konepellin" alla.

Sopimuksessa on myös paljon sellaista, jonka soveltaminen käytäntöön vaatii vielä lisätyötä. EU-parlamentin työskentelytapoja yksinkertaistetaan ja parlamentti saa enemmän vaikutusvaltaa lainsäädäntöön.

Avoimuutta lisätään ja EU nostaa tasa-arvon, työllisyyden edistämisen ja syrjimättömyyden tärkeiksi tavoitteiksi perussopimukseensa. Myös kuluttajansuoja, eläinten hyvinvointi, ympäristönsuojelu ja sosiaalipolitiikka ovat mukana sopimuksessa.

Korulauseista huolimatta Amsterdamin sopimus todettiin heti syntymisensä jälkeen riittämättömäksi. Se ei riitä valmistamaan unionia laajentumaan lähes 30 jäsenmaan kokoiseksi, sillä päätöksentekosääntöjen uudistus jäi puolitiehen.

Nykyiset säännöt ovat olleet lähes muuttumattomina voimassa alusta asti, jolloin silloisella EEC:llä oli vain kuusi jäsenmaata.

Jo kesäkuussa Kölnin huippukokouksessa aletaan valmistella uutta neuvottelukierrosta, jossa rakenteita valmistellaan uusien jäsenten ottamiselle. Esille nousee komission kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa, paikkojen jako parlamentissa ja siirtyminen entistä enemmän määräenemmistöpäätöksiin.

Amsterdamin sopimus uusii myös EU:n toimintaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, antaen unionille mahdollisuuden käyttää Länsi-Euroopan unionin WEU:ta käsikassaranaan kriisinhallinnassa, humanitäärisessä toiminnassa ja rauhanturvaamisessa.

Jo ennen sopimuksen voimaantuloa on Amsterdamin sopimusta pidetty riittämättöminä, ja Kosovon kriisi on entisestään lisännyt vaatimuksia pidemmälle menevästä EU-yhteistyöstä puolustuksen alalla.

Suomi tulkitsemaan

Näkyvimpiä seurauksia Amsterdamista on EU:n uusi ulkopoliittinen edustaja, jonka on tarkoitus tehostaa unionin toimintaa ulkopolitiikan alalla. Edustaja valitaan Kölnin huippukokouksessa kesäkuussa, mutta nimistä ei ole vielä käyty kovin syvällistä keskustelua.

Tuekseen edustaja saa analyysi- ja tiedonkeruuyksikön, jossa kaikki jäsenmaat ovat edustettuina, ja jolle kaikki jäsenmaat lupaavat luovuttaa salaistakin tietoa ratkaisujen tueksi. Käyttöön tulevat myös ulkopolitiikan strategiat, joiden avulla tehdään kokonaisvaltaisia suunnitelmia ja asetetaan tavoitteita.

Ensimmäisenä on tarkoitus hyväksyä Venäjä-strategia, seuraavaksi on vuorossa Välimeren alue, myöhemmin ehkä Balkanin alueen strategia.

Avoimuussäännöt voimaan

Periaatetta käännetään ja lähtökohdaksi tulee, että asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä erityisesti ole syytä pitää salaisina. Perinteinen tapa EU:ssa on ollut salata kaikki, mitä ei ole pakko julkistaa.

Ihmisoikeuksia korostetaan,syrjimättömyyspykälä kirjattiin perussopimukseen ja ihmisoikeuksia rikkova EU-maa voidaan sulkea yhteistyön ulkopuolelle.

Yhteistyötä poliisi- ja oikeusasioissa tiivistetään, kun henkilöiden vapaata liikkuvuutta, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttoa koskevat kysymykset siirtyvät ylikansallisen päätöksenteon piiriin.

EU voi näin ollen hyväksyä näistä asetuksia ja direktiivejä komission ehdotusten perusteella. Tähän asti kaikki tämän sektorin kysymykset ovat olleet hallitustenvälistä yhteistyötä, mikä vaatii enemmän sovittelua ja toimii selvästi hitaammin kuin komission aloitteiden avittama päätöksenteko.

Rajatarkastusten poistamisesta määräävä Schengen-sopimus liitetään EU:n rakenteisiin, mutta tässäkin käytäntö vaikuttaa vaikealta. EU:n ministerineuvostossa ammattiyhdistysliitot vastustavat Schengen-sihteeristön virkamiesten pääsyä palkkalistoille, koska nämä eivät ole käyneet virkatietä.

STT-IA
30.4.1999