Asiantuntijat Osloon pohtimaan Balkanin vakauttamista

Oslossa todennäköisesti 6. toukokuuta pidettävä tapaaminen järjestetään Etyjin puitteissa, koska näin mukaan saadaan myös Venäjä, joka halutaan mukaan Kosovon kriisin ratkaisuun.

- EU:lle on varattu tärkeä osa Balkanin tilanteen vakauttamisessa, mutta koska Venäjä ei ole EU:n jäsen, niin Etyj on luonnollinen kehys tapaamiselle, sanoi Norjan ulkoministeri Knut Vollebäk tiistaina Oslossa.

Tapaamiseen on kutsuttu mm. Jugoslavian lähinaapurit mukaanlukien Turkki ja Kreikka, Yhdysvallat ja Venäjä, mutta myös kansainvälisiä järjestöjä kuten Maailmanpankki. Oslon tapaamisessa valmistellaan toukokuun lopulla Bonnissa pidettävää EU-kokousta Balkanin tilanteen vakauttamiseksi.

Vollebäk katsoi, että Etyjin tämänhetkinen tehtävä Kosovon kriisissä on seurata tarkkaan Belgradista saapuvia viestejä, jotka antaisivat mahdollisuuden rauhanomaisen ratkaisun löytämiseen.

Samalla järjestö yrittää saattaa yhteen vaikuttajia, jotka voisivat edesauttaa selkkauksen lopettamista, Vollebäk sanoi ja viittasi Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien tapaamiseen Oslossa parisen viikkoa sitten.

Tappio diplomatialle

- On selvää, että Kosovon kriisi voidaan lukea tappioksi diplomatialle, Vollebäk vastasi kysymykseen, epäonnistuiko Etyj tehtävässään valvoa tilannetta Kosovossa aseistamattomien tarkkailijoiden avulla.

Etyjin puheenjohtaja kertoi myös joutuneensa usein selittämään syitä siihen, miksi tarkkailijat vedettiin pois maakunnasta. Hänen mukaansa muuta vaihtoehtoa ei ollut, kun turvallisuustilanne alueella kaiken aikaa huononi eikä Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic näyttänyt mitään myöntymisen merkkejä.

- Meidän oli pakko vetäytyä, kun emme pystyneet enää tekemään muuta kuin raportoimaan lisääntyvästä väkivallasta. Tarkkailijoita lähettäneet maat huolestuivat ja luonnollisesti myös minä, joka olin vastuussa tarkkailijoiden turvallisuudesta, Vollebäk sanoi.

Vollebäk kertoi olleensa puhelinyhteydessä Miloseviciin viimeiseen hetkeen asti, vain minuutteja ennen NATO:n ilmahyökkäysten alkua. Näkemykset Kosovon kiristyneestä tilanteesta menivät kuitenkin siinä määrin ristiin, että Vollebäk piti välitystyön jatkamista toivottomana.

Norjassa laaja tuki ilmaiskuille

Vollebäkin mukaan Norjan osallistumisella NATO:n ilmahyökkäyksiin on takanaan laaja poliittinen tuki.
- Luonnollisesti on aina vaikea tehdä päätös sotaan lähtemisestä, mutta se oli välttämätön, kun muuta tietä ei enää ollut.

Norja on antanut NATO:n käyttöön kuusi hävittäjää ja noin 180 miestä. Norjalaishävittäjät eivät kuitenkaan osallistu itse pommituksiin Jugoslaviassa.

Mahdolliseen maasotaan osallistumiseen ulkoministeri ei halunnut ottaa kantaa, koska NATO pitää edelleen kiinni kannastaan, jonka mukaan Jugoslaviaa taivutellaan rauhansopimukseen ilmahyökkäysten avulla.

Vollebäkin mukaan Kosovon kriisin ratkaisuun tarvitaan sekä sotilaallisia että diplomaattisia keinoja.

- Aluksi käytettiin pitkään politiikan ja diplomatian keinoja, joita minä Etyjin puheenjohtajana pidän tärkeinä ja joiden taustalla oli sotilaallinen uhka. Nyt täytyy diplomaattisella työllä tukea sotatoimia, hän kiteytti.

STT-IA
30.4.1999