Euroopan ay-liike tekee linjauksensa historiallisessa kokouksessaan Helsingissä

Finlandia-talossa järjestettävän Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n edustajakokous pyrkii luomaan linjaukset sekä ay-liikkeen roolista EU:ssa että koko eurooppalaisen yhteiskuntamallin muodosta.

Kesällä ajankohtaiseksi tulee myös EU:n puheenjohtajamaa Saksan esittämän työllisyyssopimuksen kohtalo.

Suomessa vierailevan EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglion mukaan kyseessä on eurooppalaisen ay-liikkeen tärkein kokous 2. maailmansodan jälkeen.

Vaikka eurooppalainen ay-liike on kyennyt yhdistymään erittäin nopeasti, suuri haaste Gabaglion mukaan on nyt se, kuinka kuinka poliittiset toimijat saadaan makrotalouden tasolla sellaiseen yhteistyöhön, jolla kasvu ja työllisyys voidaan turvata.

Italialainen Gabaglio muistutti, että työelämää koskeva Eurooppa-tason politiikka on jo voimistunut nopeasti. Alan kattojärjestöt ovat tehneet kolme varsin konkreettisia sopimusta työehdoista koko EU:n alueella.

Hän korosti, että ay-liikkeen tavoitteena ei ole rakenteiden keskittäminen vaan parempi tiedonkulku ja yhteistyökyky.
- Nyt voimaan tuleva Amsterdamin sopimus antaa lisäksi puitteita laajoille uudistuksille etenkin työttömyyden vähentämiseksi.

EU:n työllisyyssopimus muotoutuu Suomen kaudella

Kokouksen ehkä merkittävin kysymys koskee kesäkuun alussa EU:n Kölnin huippukokouksen käsiteltävänä olevaa työllisyyssopimusta. Sopimuksen sisällön muotoutuminen on keskeinen osa Suomen puheenjohtajakauden asialistaa.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) pitää sopimusta erittäin tärkeänä kahdesta syystä.

- EU:n työttömyyden parantaminen nykyisestä 10 prosentista on aivan keskeinen edellytys, jotta unioni voisi tulla kansalaisten keskuudessa läheisemmäksi ja hyväksyttävämmäksi. Ihalaisen mukaan toinen peruste työllisyyssopimukselle on tarve koordinoida eurooppalaista makrotason talouspolitiikkaa.

- Yhteisvaluutan oloissa talouspolitiikan kannalta olennaista on Euroopan keskuspankin vastaaman rahapolitiikan, kansallisesti päätettävän finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen.

- Kyse on yhteiseen pöytään istumisesta siten, että nämä kolme aluetta saadaan yhtä aikaa vaikuttamaan paremman työllisyyden puolesta, Ihalainen tiivisti.

Palkansaajajärjestöissä pyritään myös vahvistamaan ay-liikkeen roolia EU:ssa. Seuraavan hallitusten välisen konferenssikierroksen aikana pyritään Ihalaisen mukaan saamaan neuvottelu- sopimis- ja työtaisteluoikeuden kaltaiset sosiaaliset perusoikeudet ulottumaan yli kansallisten rajojen.

EU hakee suomalaista kolmikantamallia

Suomen tulevaa roolia pidetään mielenkiintoisena mm. siksi, että EU:n työllisyyssopimuksella tavoitellaan nyt Suomessa jo pitkään harjoitettua tapaa mitoittaa palkkapolitiikka matalan inflaation ja tuottavuuden kasvun puitteisiin.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) arvioi, että nyt eletään eurooppalaisen ay-toiminnan etsikkoaikaa ja Suomelle on nyt tulossa suorastaan "historiallinen maalintekopaikka".

Swanljung muistutti perjantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomen tapa tehdä työmarkkinapolitiikkaa kolmikantayhteistyönä on Euroopassa erittäin poikkeuksellinen.

- Sen 30 vuoden ajan, jonka tätä mallia on noudatettu, Suomen BKT-kehitys on ollut teollistuneiden maiden parasta. Se on ollut erinomaisen hyvä sekä palkansaajien hyvinvoinnin että työelämän rakenteellisen kehityksen kannalta.

Swanljungin mielestä nyt on mielenkiintoista se, miten tämän mallin EMU-olosuhteissa käy.
- Onko tämä osa Euroopan tulevaisuutta vai pitääkö meidän käpristyä johonkin kulmaan ja yrittää pitää sitä toiminnassa?

Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok.) muistutti muutosten laadusta myös siinä mielessä, että nyt ylempien toimihenkilöiden määrä kasvaa nopeasti Euroopassa.

- Pohjoismaissa 70-80 prosenttia korkeasti koulutetuista kuuluu palkansaajajärjestöihin. Näiden uusien ryhmien määrä ja kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan ovat kasvaneet koko 90 -luvun.

Viitasalo korosti, että Akava on kiinnostunut eurooppalaisesta edunvalvonnasta ja pitää EAY:n roolia tärkeänä myös siksi, että juuri koulutetut ryhmät voivat parhaiten käyttää hyväkseen työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät edut. EAY:n edustajakokous järjestetään 26. 6.-2. 7.

STT-IA
30.4.1999