Vaikutukset Suomeen vähäiset

EU uudistaa kilpailupolitiikkaansa



EU:n komissio aikoo uudistaa kilpailupolitiikkaansa. Komissio luopuu lähes kokonaan poikkeuslupahakemusten käsittelystä ja aikoo vastedes keskittyä isoihin, tärkeisiin kilpailunrajoituskysymyksiin.


Poikkeuslupamenettelystä vastuu siirtyy ensisijaisesi kansallisille kilpailuviranomaisille, jotka seuraavat ettei rikkomuksia tapahdu. Tosin EU-komissio haluaa pitää homman hanskassaan sikäli, että se vastedeskin koordinoi kilpailupolitiikan yhtenäistä soveltamista.

Kilpailukomissaari Karel van Miert (kuvassa) esitteli uudistuspaperia keskiviikkona Brysselissä komission kokouksen jälkeen. Van Miertin mukaan kyseessä on iso uudistus.

Suomen kilpailuviraston johtajan Matti Purasjoen mielestä uudistuksella on iso merkitys EU:n kilpailuviranomaisille, muttei Suomeen.
- Suomessa turhista poikkeuslupamenettelyhakemuksista on luovuttu jo vuosia sitten, hän sanoo.

Voimassaolevien säädösten mukaan yritysten, jotka keskinäisellä yhteistyöllään rikkovat EU:n kilpailusäädöksiä, on pitänyt tehdä asiasta ilmoitus kilpailuviranomaisille.

Usein tällaisella yhteistyöllä, esimerkiksi yhteisellä jakelutiellä, ei ole vaikutusta kilpailutilanteeseen, koska kyseisten yritysten markkinaosuus on niin pieni. Näin EU ikään kuin automaattisesti on voinut antaa hankkeelle poikkeusluvan.

- Yritykset ovat käyttäneet poikkeuslupailmoitusmenettelyä ikään kuin varmistaakseen, ettei hanke riko säädöksiä, EU-virkamies sanoi keskiviikkona.

Uudistuksella pyritään osittain myös siihen, että yritykset itse arvioivat, milloin heidän hankkeensa sotii kilpailulakeja vastaan. Komissiossa uskotaan maalaisjärkeen.

Monopolin purku

Yritysten kansainvälistymisen myötä poikkeuslupailmoitusten määrä on kasvanut rajusti. Tällä haavaa komission kilpailuammattilaisten käsittelyssä on noin 1 200 tapausta, joista yli puolet on poikkeuslupahakemuksia.

Purasjoen mukaan 35 vuoden aikana EU:n komissio on käsitellyt noin 30 000 poikkeuslupahakemusta, joista vain yhdeksän on johtanut rangaistustoimiin. Uudistuksen tarkoituksena on myös purkaa EU:n komission monopoli monikansallisissa kilpailukysymyksissä.

Jos esimerkiksi tanskalainen, ruotsalainen ja suomalainen yritys puuhaavat jotain kaupallista hanketta, näiden maiden kilpailuviranomaiset voivat katsoa, ettei se riko kilpailusäädöksiä. Jos kansalliset tahot eivät pääse yksimielisyyteen, EU:n kilpailukomissio voi tulla väliin.

Komission tarkoituksen on myös aiempaa enemmän keskittyä sille tehtyihin valituksiin. Komission mukaan ne sisältävät usein tärkeää markkinainformaatiota.

EU:n kilpailu-uudistusta valmistelevat virkamiehet esittelivät hankettaan EU-jäsenmaiden kilpailuviranomaisille jo helmikuussa. Viime viikolla jäsenmaiden kilpailujohtajat taas olivat Brysselissä asiaan tutustumassa.
- Toivotin hankkeen tervetulleeksi, Purasjoki sanoo.

Purasjoen mielestä uudistuksella puretaan paljon turhaa byrokratiaa EU:n kilpailuelimissä.

Askeleita uudistuksen tiellä

EU on jo aloittanut kilpailupolitiikan yksinkertaistamisen. Torstaina jäsenmaiden teollisuusministerit käsittelevät ns. vertikaalista kilpailunrajoitusuudistusta.

Sen myötä komissio tekisi "mustan listan" asioista, jotka ehdottomasti ovat kiellettyjä yritysten välisessä kanssakäymisessä. Jos yritysten välinen yhteistyö ei kuulu mustalle listalle, hanke voidaan toteuttaa ilmoittamatta siitä kilpailuviranomaisille.

Eri asia on, jos yritysten markkinaosuus on suuri. Torstaina ministerit saattavat päättää siitä, mihin markkinaosuusraja laitetaan. Onko se esimerkiksi 30 prosenttia kuten esillä on ollut.

Kilpailu-uudistusehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Jäsenvaltioilta ja elinkeinoelämän järjestöiltä pyydetään asiasta kommentteja syyskuun loppuun mennessä.

Voimaan uudistus voisi tulla vasta ensi tuhannen alkuvuosina.

STT-IA
30.4.1999


TALOUS -SIVULLE