Osastopäällikkö Hölttä Työtaistelu -kirjassa:

Työtuomioistuimista tulossa "työrauhapoliiseja"


Tuoreessa Työtaistelu -kirjassa arvostellaan työtuomioistuinta puolueellisuudesta ja "työrauhapoliisin" rooliin hakeutumisesta. Työtuomioistuin olisikin lakkautettava, ellei sen luotettavuutta saada palautetuksi. Työtuomioistuimen tehtävät voitaisiin siirtää yleisille tuomioistuimille sekä osin välityslautakunnille.

Kirjan kirjoittanut osastopäällikkö Kalevi Hölttä (vas.) katsoo, että työtuomioistuin on laajentanut työrauhavelvollisuutta yli lain tarkoituksen ja tulkinnut sitä työntekijäpuolen vahingoksi. Painostustoimiin turvautuneille ammattiyhdistyksille on rapsahtanut herkästi hyvityssakkoja.

- Koska työrauhavelvollisuus merkitsee poikkeusta hallitusmuotoon nojaavasta työtaisteluoikeudesta, tulkinnan pitäisi olla suppea. Epävarmoissa tapauksissa työtaistelu pitäisi tulkita lailliseksi, Hölttä huomauttaa.

Työtuomioistuimen päätöksiin olisi myös saatava muutoksenhakuoikeus. Nyt sitä ei ole. Työtuomioistuin on erikoistuomioistuin, joka käsittelee työ- ja virkaehtosopimuksiin ja niitä koskeviin lakeihin perustuvia riita-asioita. Valtaosa sen jäsenistä on nimetty työmarkkinajärjestöjen ehdokkaista.

Ay-lakimiestaustainen Hölttä (vas.) on SAK:laisen Puu- ja erityisalojen liiton talousosaston päällikkö ja työttömyyskassan johtaja. Hän on aiemmin itsekin toiminut työtuomioistuimessa.

Rajoitukset hallitusmuodon vastaisia

Työnantajat ovat toistuvasti vaatineet rajoituksia lakko-oikeuteen. Mm. TT:n johtaja Seppo Riski esitti viimetalvisen lennonjohtajalakon yhteydessä, että avainryhmien lakot olisi voitava tarvittaessa lopettaa sovintolautakunnan sitovalla ratkaisulla.

Hölttä pitää ajatusta hallitusmuodon vastaisena ja sopimusvapauden periaatetta loukkaavana.
- Se olisi peräti vieras meidän länsimaiselle demokratiakäsityksellemme. Ja sallittaisiinko työtaistelut vain pienipalkkaisille isoille aloille?

Hän huomauttaa, ettei täydellinen ja ankarin rangaistuksin vahvistettu työrauhavelvollisuus olisi omistajienkaan kannalta hyvä tavoite. Lopputulos kun olisi, ettei työehtosopimuksia kannata solmia.

Laissa määriteltyjä asioita ei työehtosopimuksiin

Työtaistelujen laillisuuskiistojen välttämiseksi Hölttä patistaa selkeyttämään työehtosopimuksia. Niihin ei tulisi ottaa määräyksiä vuosiloman kaltaisista asioista, jotka on kyllin tarkkaan määritelty laissa.

Niin kauan kuin määräykset ovat mukana työehtosopimuksissa, työtaistelun voidaan tulkita kohdistuvan niihin. Näin työtaistelu on laiton. Lisäksi Hölttä lieventäisi työrauhavelvollisuutta ja kieltäisi työnantajien käytössä olevat työsulut kokonaan.

- Työsulku ei vastaa lakkoa, koska työsulku estää perusoikeudeksi säädetyn oikeuden työhön. Lakko ei vastaavasti estä omistusoikeutta, hän perustelee.

Lisää tehoja

Höltän sanoin teos ei ole lakkoaapinen vaan "ainakin yläasteen oppikirja". Tarkoituksena on auttaa ja tehostaa laillista työtaistelutoimintaa. Viime lakot ovat hänen mukaansa venyneet turhan pitkiksi.

- Laillisten oikeuksien mahdollisimman tehokas käyttö on kaikkien etu. Jos työtaisteluun päädytään, se on hoidettava mahdollisimman tehokkaasti, vähin uhrauksin ja lyhyessä ajassa hyväksyttävään tulokseen.

Teoksessa määritellään työtaistelu varsin laajasti: se voi tarkoittaa kaikenlaista kollektiivista painostustoimintaa, niin tekoja ja sanoja kuin tietoista tekemättä tai sanomatta jättämistä.

Hölttä pitää esimerkiksi ostosaartoja markkinataloudessa tehokkaana työtaistelumuotona.

STT-IA
30.4.1999

POLITIIKKA -SIVULLE