Pieni- ja keskituloisten veroale ei riitä teollisuudelle

Suomi ei ole houkutteleva asuinpaikka nuorille huippuosaajille



Teollisuuden suurin huoli on turvata nuorten, kansainvälistyvien huippuosaajien asema Suomessa. Näiden avulla rakennettaisiin aidosti kasvun edellytyksiä. Teollisuudessa pidetään täysin epärealistisena ajatusta, että työllisyys kohenisi keventämällä vain pieni- ja keskituloisten verotusta.


Toisaalta teollisuuden ja työnantajien leirissä nähdään mahdollisuuksia sille, että ikääntyvien työntekijöiden pakoa eläkkeelle voitaisiin hillitä karsimalla tai poistamalla kokonaan ikääntyvien työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja kuten työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa äskettäin ehdotti.

Masentavan verotuksen maa

Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela sanoo, että Suomi ei ole houkutteleva asuinpaikka huippuosaaville nuorille. TT:n toimittajaseminaarissa Porvoossa Korpela korosti, että Lipposen II hallituksen lupaamien veroalennusten jälkeenkin Suomi kuuluu edelleen ankarasti verottavien maiden joukkoon.

Jo keskituloisten kansainväliset verovertailut ovat synkkää luettavaa, erityisen masentavaa on korkeinta marginaaliveroa koskevien vertailujen silmäily.

Toisin kuin suomalaisessa keskustelussa yleensä oletetaan, kansainvälinen vertailu osoittaa Suomen veroprogression erittäin jyrkäksi ja korkeimman marginaaliveroprosentin erityisen korkeaksi.

TT:n mukaan ankara, nelisen prosenttia EU-maiden keskitason ylittävä verotus on selvä kilpailukykyhaitta. Ongelmia povataan erityisesti kasvaville yrityksille, jotka tarvitsevat korkeatasoista, osaavaa työvoimaa.

Korpelan mielestä keskimääräinen ansiotuloveroaste pitäisi alkaa kakkosella, yläpäässä asteikko ei saisi ylittää 50 prosenttia. Hän tarjoaa veronalennusta kestoteemaksi myös seuraavalle hallitukselle, jotta aikaa myöten päästäisiin ansiotuloverotuksessa EU:n keskitasolle.

Eurooppa-tasolla ei neuvotella palkoista

Johtaja Seppo Riski torjuu palkansaajapuolen esityksen EU-tasoisten työmarkkina- ja työehtosopimusten mahdollisuudesta.

Yhteinen valuutta tekee ansio- ja kustannustasovertailut vaivattomiksi, mutta näistä yhdistävistä tekijöistä huolimatta pintapuolinenkin tarkastelu osoittaa Riskin mukaan, että erot EU-maiden kesken tuottavuudessa, työelämässä ja sen rakenteissa ovat niin suuret, ettei mitään edellytyksiä yhteneville EU-tason työehtosopimukselle ole.

Riski korostaa pitkien, 2-4 vuoteen voimassa olevien, yksinkertaisten kehyssopimusten merkitystä, jotta paikalliselle sopimiselle ja yksityiskohtaisille työpaikkakohtaisille ratkaisuille jää tilaa. Riskin mukaan erojen salliminen ansiokehityksessä kohentaa työllistämisedellytyksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia motivoivaan tulospalkkaukseen.

Ikääntyvien palkkauskynnystä voidaan alentaa

TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma on valmis maistamaan työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsan tarjoilemaa porkkanaa, jonka mukaan yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sosiaaliturvamaksut voitaisiin poistaa kokonaan. Tällä muutoksella kannustettaisiin Sorsan mielestä pitämään yli 50-vuotiaita työssä ja madallettaisiin ikääntyneiden palkkauskynnystä.

Koroman mukaan työttömyyseläkeputken tukkiminen ja ikääntyneiden työvoimakustannusten alentaminen voidaan hyvin aloittaa poistamalla ylimääräisiä työvoimaveroja tästä ikäryhmästä.

Koroma myöntää, että nykyisin työnantajat epäröivät palkata yli 50-vuotiaita juuri siksi, että heidän palkkaamisensa saattaa koitua kovin kalliiksi. Vaikka työntekijä ei päätyisikään varhaiseen eläkeputkeen, hänen muut työnantajalle koituvat kulunsa kasvavat vuosien myötä.

Koroma tarkastelisi ensimmäisenä Kela-maksuja. Hänen mukaansa ensi vaiheessa voitaisiin poistaa ylimääräisiä maksuja esimerkiksi yli 60-vuotiailta tai yli 55-vuotiailta työntekijöiltä. Maksujen purkaminen olisi joka tapauksessa syytä käynnistää tällä hallituskaudella.

Johtaja Lasse Laatunen TT:stä ehdottaa liukuvaa vanhuuseläkeikää. Sen mukaan eläkkeelle olisi mahdollista jäädä 62-67 -ikävuosien kuluessa. Vanhuuseläkkeisiin pitäisi silloin rakentaa tietynlainen ikäluokkakerroin.

Kansliapäällikkö Pertti Sorsa toivoi sosiaaliturvamaksujen poistamisehdotukselleen vastakaikua, vaikka järjestelmä maksaisikin yhteiskunnalle joka vuosi 2-2,5 miljardia markkaa. Sorsa pelkää Suomen työvoimavarojen ehtyvän vuoteen 2010 mennessä.

Työvoimaministeriön selvitysten mukaan työvoiman kysyntä nousee 600-700 000 hengellä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Tarve kasvaa kaikilla muilla aloilla paitsi maataloudessa. Teollinen työ tarvitsisi ensi vuosikymmenellä peräti 120 000 uutta työntekijää.

MARGIT HARA
30.4.1999


TALOUS -SIVULLE