Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Niinistö halutaan presidenttikisaan

Kantalaisen mielestä oikeiston äänet olisi koottava yhden, vahvan ehdokkaan taakse tilanteessa, jossa "presidenttikisassa esille nousseiden naisehdokkaiden runsaus johtaa naisäänestäjien äänten hajautumiseen".

Niinistö itse on ainakin julkisuudessa torjunut tähän asti kaikki puheet hänen mahdollisesta ehdokkuudestaan. Pitkään kokoomuksen todennäköisenä ehdokkaana pidetty eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on sanonut harkitsevansa vakavasti suostumista ehdokkaaksi.

Kantalainen kehui Niinistöä "Suomen selviytymisen symboliksi ja kansalaisten tulevaisuususkon vahvistajaksi".

Kokoomuksen vappujuhlassa Helsingissä puhunut ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi ei maininnut mitään nimiä, mutta listasi presidentillisiä ominaisuuksia.
- Ehdokkaan valintakriteereinä on sovellettava kykyä kuljettaa Suomen lippua näyttävästi maailmalla ja luoda kansainvälistä profiilia.

Sasi totesi myös, että "kokoomuksella on ehdokkaita, joista on helppo valita". Sasin mielestä kokoomuksen on syytä valmistautua presidentinvaaleihin rauhallisissa tunnelmissa.

- Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että tässä vaiheessa ylikierroksilla käyminen ja hässäköinti kostautuvat helposti puolueen jäsenehdokkaan uskottavuuden heikkenemisenä, hän sanoi.

Vasemmistoliitossa mielipiteet omasta ehdokkaasta ristiin

Puolueen ay-vaikuttajiin kuuluva Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen ilmoittautui Helsingissä Halosen kannattajaksi. Jos Halonen voittaa SDP:n esivaalin, on vaaliasetelma vasemmistoliiton kannalta Hynösen mielestä "sitä myöten selvä".

Hynönen ja Halonen puhuivat kumpikin vasemmiston yhteisessä vappujuhlassa Helsingin Hakaniemessä. Myös puolueen varapuheenjohtaja kansanedustaja Jorma Vokkolainen kehui Halosta ja arveli, että SDP:n ehdokkaan tukeminen näyttäisi tässä vaiheessa parhaalta ratkaisulta. Vokkolainen puhui mm. Kuopiossa.

Loimaalla ja Somerolla puhunut kansanedustaja Annika Lapintie ehdotti, että vasemmistoliitto tukisi alusta alkaen Halosen valintaa.

Lapintie toivoi myös, että vihreiden ehdokas europarlamentaarikko Heidi Hautala "fiksuna naisena" ymmärtäisi kieltäytyä ehdokkuudestaan Halosen hyväksi.

Torniossa puhunut kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä sen sijaan piti omaa ehdokasta välttämättömänä, jotta puolue saisi julki "selkeän NATO-kielteisen ja EU-liittovaltiokehitystä vastustavana linjansa".

Kansanedustaja Katja Syvärinen piti puheenjohtaja Suvi-Anne Siimestä parhaana ehdokkaana, mutta ymmärsi tämän oman kielteisen kannan asiaan.
- Hänen raikasta olemustaan on suojeltava liialta kulumiselta, Syvärinen kertoi kuulijoilleen Nokialla.

Samassa paikassa puhunut europarlamentaarikko Inna Ilivitzky toivoi, että Siimes ja kansanedustaja Outi Ojala harkitsisivat vielä ehdokkuuttaan. Kolmantena mahdollisena ehdokkaana Ilivitzky nosti esille kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen nimen.

Rehn suosituin presidentiksi, Halonen nousi kärkikolmikkoon

Kalevan Suomen Gallupilla teettämä kysely osoitti, että 56 prosenttia kansalaisista voisi ajatella äänestävänsä Rehniä seuraavissa presidentinvaaleissa.

Kysely tehtiin kuluneella viikolla tiistaista torstaihin, eli aikana, jolloin Martti Ahtisaari ilmoitti jäävänsä pois SDP:n esivaalista ja ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) ehdokkuus esivaalissa varmistui. Kyselyssä haastateltiin puhelimitse noin tuhatta henkilöä.

Kalevan kolme kertaa aiemmin tekemässä vastaavassa mittauksessa ykköspaikkaa piti Ahtisaari. Nyt hän putosi viidennelle sijalle. Halonen ponkaisi uudessa tilanteessa edellisen mittauksen 13. sijalta suoraan kolmanneksi. Toiseksi suosituin oli puhemies Riitta Uosukainen (kok.).

Vastaajille esitettiin joukko mahdollisten ehdokkaiden nimiä ja heiltä kysyttiin, ketä tai keitä heistä he voisivat ajatella äänestävänsä. Uosukaista piti mahdollisena 49 prosenttia vastaajista ja Halosta 48 prosenttia. Naiskolmikon kannoilla hätyyttelee valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.), jonka mainitsi 41 prosenttia vastaajista.

Halonen suosituin SDP:n presidenttiehdokkaaksi

Europarlamentaarikko Pertti Paasio ja EU-parlamentin oikeusasiamies Jacob Söderman jäävät Halosen suosiosta selvästi jälkeen. Heistä kumpikin saa 14 prosentin kannatuksen.

Myös SDP:n sisällä Halosen suosio on kolmesta ehdokkaasta selvästi suurin. SDP:n äänestäjistä 66 prosenttia pitää Halosta sopivimpana ehdokkaana. Södermania pitää sopivimpana ehdokkaana 15 prosenttia ja Paasiota 14 prosenttia SDP:n äänestäjistä.

Jos istuva presidentti Martti Ahtisaari olisi SDP:n ehdokkaana, häntä kannattaisi 46 prosenttia SDP:n kannattajista. Suomen Gallupilla teetetty kysely toteutettiin viime tiistain ja torstain välisenä aikana eli heti sen jälkeen, kun presidentti Martti Ahtisaaren päätös luopua esivaaliehdokkuudesta tuli julkisuuteen.

Tutkimusta varten on haastateltu puhelimitse yhteensä 1 001 kansalaista, ja tulosten virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä.

Tuomioja: Vastuulliset haettava esiin myös NATO:sta

Ajatus, että ilmaiskut ja etävoimankäyttö riittäisivät taivuttamaan Jugoslavian ratkaisuun ja turvaamaan suojaa tarvitsevat albaanit, oli Tuomiojan mielestä väärä. Presidentti Milosevic ja muut serbien sotarikolliset on saatettava vastuuseen, mutta siinä ei Tuomiojan mielestä ole kaikki.

- NATO ei ole syyllistynyt sotarikoksiin, mutta myös sen vakaville virheille tulee osoittaa poliittiset vastuunkantajat, hän sanoi.

Tuomiojan mielestä uuden NATO:n roolista pitäisi vetää joitakin johtopäätöksiä myös Suomessa.

Hän sanoi, että valmius yhteistyöhön myös NATO:n kanssa on perusteltua säilyttää, mutta yhtä selvää tulee olla, ettei Suomen ja lähiympäristömme vakautta palvelisi NATO:n jäsenyyden harkitseminen "sen enempää suoraan kuin sitä epäsuorasti tarkoittavien EU:n turvallisuusyhteistyötä koskevien uusien ratkaisujen kautta".

Sasi tiukentaisi sosiaaliturvan ehtoja

Näin pitäisi Sasin mielestä olla silloin, jos työtä on järjestettävissä ja henkilö voi sitä terveytensä puolesta tehdä. Kokoomuksen vappujuhlassa Helsingissä puhunut Sasi piti tärkeänä, että Paavo Lipposen (sd.) toinen hallitus jatkaa työtä ns. kannustinloukkujen purkamiseksi.

Hän korosti erityisesti toimeentulotuen kehittämistä niin, että sen varassa elävä perhe aina hyötyy tekemästään työstä.

Sasi otti esille myös EU:n hallinnosta ja budjetista vastaavan komissaarin valinnan, mutta ei maininnut tehtävää nyt hoitavan Erkki Liikasen (sd.) nimeä.

Sasin mielestä juuri tätä valintaa on mietittävä huolellisesti.
- Tehtävään on saatava sellainen jyrä, joka komission toimikauden aikana kykenee tekemään olennaisia muutoksia EU:n hallinnon nykyisiin menettelytapoihin, Sasi sanoi.

Yli puolet suomalaisista hyväksyy NATO:n sotilastoimet Jugoslaviaa vastaan

Miehistä NATO:n pommitukset hyväksyy 64 prosenttia, mutta naisista vain 45 prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna kokoomuslaiset vastaajat suhtautuvat pommituksiin myönteisimmin. Heistä sotilastoimet hyväksyy 73 prosenttia. Vasemmistoliittolaisista vain 31 prosenttia hyväksyy pommitukset.

Kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että lännen on pyrittävä presidentti Slobodan Milosevicin kukistamiseen. Sen sijaan 79 prosenttia kyselyyn vastanneista ei usko Jugoslavian sodan laajenevan niin, että se uhkaa Suomen turvallisuutta.

Kyselyä varten haastateltiin puhelimitse 1 001 suomalaista viime tiistain ja torstain välisenä aikana.

Koonnut: IA
2.5.1999