Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Hägglund: Aika väärä NATO:on liittymiselle

Hägglundin mukaan Suomi luottaa siihen, että maan puolustusvoimat kykenisi torjumaan maahan kohdistuvan hyökkäyksen ilman ulkopuolista apua. NATO-jäsenyyden tueksi esille otetut poliittiset syyt eivät taas ole kyllin hyviä, hän jatkoi.

Yksi jäsenyyden puolesta mainittu syy on se, että ovi on nyt auki kun taas jatkossa se voi olla suljettu, Hägglund sanoi. Hän sanoi, ettei yhdy tällaiseen päättelyyn.
- Aika ei ole nyt otollinen (NATO:n jäsenyydelle), Hägglund arvioi.

- Meillä on hyvät suhteet Venäjään, miksi me tuhoaisimme ne sellaisen jäsenyyden vuoksi, jota emme tarvitse.

Kataista esitetään Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi

Katainen on 28-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri, joka valittiin kansanedustajaksi ensi yrittämällä maaliskuun eduskuntavaaleissa. Hän toimii Pohjois-Savon Liiton maakuntahallituksen jäsenenä ja Siilinjärven kunnanvaltuutettuna. Kuluvana keväänä hänet valittiin Euroopan Kokoomusnuorten varapuheenjohtajaksi.

Katainen on toiminut myös Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtajana ja oli ehdokkaana vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa. Katainen on opiskellut Tampereen yliopiston lisäksi mm. Leicesterissä Englannissa. Kansainvälinen politiikka sekä Kokoomuksen aate- ja ohjelmapolitiikka ovat hänen erityisosaamistaan.

Muutoksia Kokoomuksen ryhmäkansliassa

Vs. eduskuntasihteeriksi ryhmä on valinnut valtiotieteen maisteri Max Mickelssonin, 28, joka on aiemmin toiminut mm. Sauli Niinistön ja Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajana. Mickelsson hoitaa eduskuntasihteerin tehtävää Oksalan siirryttyä ryhmäsihteeriksi.

Vs. kansainvälisten asioiden sihteeriksi ryhmä on valinnut elintarviketieteiden maisteri Elina Ussan, 27, joka on aiemmin toiminut mm. eri tehtävissä ryhmäkansliassa ja viimeksi Kokoomuksen EU-parlamenttiryhmän poliittisena sihteerinä. Ussa hoitaa kv-sihteerin tehtävää Jan Vapaavuoren siirryttyä ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin erityisavustajaksi.

Lisäksi ryhmä on nimennyt lainsäädäntösihteerin vakituiseen toimeen oikeustieteen kandidaatti Piia-Noora Kaupin, 24, joka on aiemmin toiminut ryhmän tilapäisenä lainsäädäntösihteerinä.

Keskusta kovisteli pankkitilien verottamisesta

Keskustan Mauri Pekkarinen tivasi eduskunnan kyselytunnilla, tarkoittaako hallitus vakiintuneen käsitteen mukaisia, alle yhden prosentin korkoa antavia "käyttelytilejä", vai onko tarkoitus panna verolle kaikki nyt verottomina olevat talletustilit.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi, että käytettävissä on erilaisia vaihtoehtoja, mukaanlukien niitä, joita opposition kysymyksessä väläytettiin.

Lipposen mukaan asiasta neuvotellaan parhaillaan Suomen Pankkiyhdistyksen kanssa. Pääministeri sanoi ymmärtävänsä, että asia voi herättää levottomuutta kansalaisten piirissä.

Asia oli ollut aiemmin iltapäivällä esillä myös keskustan eduskuntaryhmässä. Ryhmä vetosi hallitukseen, että se luopuisi verotusaikeistaan. Keskustan mielestä kaikki nykyisin verovapaat käyttely- ja talletustilit tulee säilyttää jatkossakin verottomina.

Uotila: Vasemmistoliiton mentävä Halosen tueksi

Uotilan mielestä kaikki kolme demariehdokasta sopivat mainiosti vasemmiston yhteisiksi ehdokkaiksi, mutta hän nosti erityisesti esille ulkoministeri Tarja Halosen (sd.).

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston on määrä päättää presidenttiehdokkaasta 19. kesäkuuta.

Hassi ei luovu puheenjohtajan paikasta

Hassi kertoi torstaina vastanneensa yleensä kysyjille, että hän on käytettävissä puheenjohtajaksi edelleen.
- En kuitenkaan pyri mitenkään kynsin hampain tähän tehtävään, hän huomautti. Tilannetta helpottaa se, ettei ainakaan Hassin tiedossa ole ketään, joka olisi pyrkimässä uudeksi puheenjohtajaksi.

Hassi myönsi, että etenkin vuoden toisella puoliskolla Suomen EU-puheenjohtajakautena töitä on epäinhimillinen määrä. Tuolloin hänen mielestään työt täytyy vain järjestellä uudella tavalla.

Hassin mielestä on selvää, että jos hänestä tulee uudelleen puheenjohtaja, hän joutuu vähentämään raakaa puoluetyötä. Joku puolueväestä olikin letkauttanut, että toiminnanjohtajan työt pitäisi jotenkin erottaa puheenjohtajan tehtävistä.

Sosiaaliturvan yhteensovittamisesta EU:lle valtava urakka

Vanhoja sääntöjä on sittemmin päivitetty ja korjailtu, mutta niistä on ajan mittaan kehittynyt niin monimutkainen ryteikkö, että maasta toiseen muuttavien kansalaisten oikeuksien selvittäminen ja turvaaminen on erittäin vaikeaa.

Ministerineuvoston käsittelyyn on nyt tulossa yksinkertaistamiseen pyrkivä korvaava ehdotus, josta hallitus kirjelmöi eduskunnalle torstaina.

Muutoksia olisi muun muassa se, että asetusta sovellettaisiin kaikkiin henkilöihin, joihin sovelletaan jonkin jäsenvaltion sosiaaliturvasääntöjä. Mukaan asetuksen piiriin tulisivat siten myös esimerkiksi eläkeläiset ja ulkomaalaiset.

Asetus koskisi kaikkea sosiaaliturvalainsäädäntöä, uusina lisäyksinä myös varhaiseläkkeet sekä äitiysavustukset. Selkeästi asetuksen ulkopuolelle jätetään vain sosiaalihuoltoetuudet.

Suomessa ei ole vielä saatu valmiiksi lopullista arviota, miten uudet säännöt vaikuttaisivat suomalaiseen lainsäädäntöön. Asian käsittelyn odotetaan sen monimutkaisuuden takia kestävän hyvin kauan, jopa useita vuosia EU:n ministerineuvostossa.

Työskentely ehdotuksen parissa alkaa virkamiestasolla Suomen puheenjohtajakaudella. Ensin etsitään sopua yleisistä säännöksistä kuten asetuksen soveltamisalasta.

Tuomioja haluaa jarrutella valtion osakemyyntejä

Tuomioja sanoo, että tällä hallituskaudella ei liioin haeta uusia valtuuksia yhtiöiden yksityistämiseen.
- En näe mitään erityistä tarvetta siihen, että pitäisi hakea eduskunnalta uusia valtuuksia. Niitä on jo Esko Ahon hallituksen ajoilta riittävästi olemassa ja enemmänkin, mitä ehkä on syytä käyttää, Tuomioja huomauttaa.

Tuomioja tyytyy toteamaan, että oikean tilaisuuden tullen yksityistämistä voidaan jatkaa. Hänen mukaansa valtiolla pitää olla tarpeen vaatiessa valmius myös ostoihin.

Niinistö: Vanhojen vakuutusten veroehtoja ei ehkä kiristetäkään

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) sanoo torstain Helsingin Sanomissa, että muutos saattaisi johtaa vain tarpeettomaan paperisotaan, kun ehtojen kiristymistä kierrettäisiin uusien sopimusten avulla.
- Näin muodoin myönnän, että kritiikissä on ollut perää ja olen valmis ottamaan tämän asian uuteen harkintaan, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan uusien vakuutusehtojen verotuskohtelua kiristetään kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti.

Tehy: Vain joka kymmenes valmistunut löytää töitä

Laitinen-Pesola perusteli vaatimustaan keskiviikkona Tampereella sillä, että hoitoalan työttömyys on edelleen vakava. Erityisen hankalassa asemassa ovat nuoret. Ainoastaan noin 10 prosenttia valmistuneista saa edes lyhytkestoista työtä.

- On nurinkurista, että kansalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita ja samaan aikaan koulutetut ammatti-ihmiset joutuvat olemaan kortistossa ja työssä olevat nääntyvät kohtuuttoman työtaakkansa alle.

Tehy tekee parhaillaan selvitystä nuorten työllistymisestä hoitoaloilla. Ennakkotietojen mukaan touko-kesäkuussa valmistuu noin 3 000 uuttaa hoitoalan työntekijää, mutta vain muutama sata heistä saa heti töitä.

Suomalaisilla verorahoilla koulutetut hoitajat joutuvat etsimään työpaikkaa ulkomailta. Laitinen-Pesolan mukaan kuntien pitäisi nähdä vastuunsa palvelujen järjestäjänä, sillä palvelujen tarve on ilmeinen. Palvelut erilaistuvat ja kansalaiset eriarvoistuvat kunnittain.

Laitinen-Pesola vaati myös, että aikanaan toimivaksi havaittu pysyvä varahenkilöjärjestelmä on otettava uudelleen käyttöön lyhytaikaiseen sijaistarpeeseen. Tällöin sijaisten vaihtuvuus vähenee, hoidon laatu paranee ja potilasturvallisuus kohenee.

Uosukainen ei lämpene porvarien yhteiselle ehdokkaalle

Hän sanoo Imatralla ilmestyvän Uutisvuoksen haastattelussa, että kokoomuksen on asetettava oma ehdokas. - Kokoomus on niin suuri puolue, että meillä on oltava oma kandidaatti. Meillä on varmasti monia hyviä henkilöitä seuraavaksi presidentiksi, hän sanoo.

Uosukainen muistuttaa myös, että porvarillisilta puolueilta ei tule sellaista ehdokasta, joka miellyttäisi kaikkia. Keskusta haluaa asettaa oman ehdokkaansa, ja se näyttää olevan Esko Aho. Uosukainen ei usko, että kokoomuksessa mentäisiin hänen taakseen.

Uosukainen itse sanoo harkitsevansa asettuvansa kokoomuksen ehdokkaaksi.
- Nimeni on ollut esillä ja ihan korkeaakin kannatusta on ollut. Siihen on suhtauduttava sen mukaisesti. Kyllä minun on vakavasti harkittava presidenttiehdokkuutta, sillä kyselyjä on tullut, hän sanoo haastattelussa.

Uosukainen seisoo täysin syntyneen hallitusratkaisun takana. Samalla hän sanoo pitävänsä surullisena sitä, että porvarillinen hallituspohja on "mennyt mahdottomaksi toteuttaa".

- Keskustalle ei edes uskallettu antaa puhemiehen paikkaa väliaikaisesti vaalien jälkeen. Kukaan ei luottanut siihen, että keskusta siitä myöhemmin suosiolla luopuu, hän kertoi.

STTK: Osa-aikaeläkkeen ikärajaksi pysyvästi 56 vuotta

- Alhaisempi ikäraja on toteutetun muutoksen jälkeen tehnyt osa-aikaeläkkeestä todellisen eläkevaihtoehdon ja vähentänyt täysimääräisiä varhaiseläkkeitä - ja samalla tuntuvasti myös eläkemenoja.

STTK uskoo, että työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät osa-aikaeläkeuudistuksen ansiosta. Osa-aikaeläkkeen mahdollisuus 56 vuoden iässä on järjestön mukaan alentanut välillisesti myös sairausvakuutuksen menoja.
- Osa-aikaeläkeoikeutta käyttäneet palkansaajat antavat yhä edelleen osaamisensa työmarkkinoille, korostaa STTK kannanotossaan.

STTK valittaa myös, että työnantajan tietoinen ikäsyrjintä työmarkkinoilla ei ole vähentynyt, vaikka syrjinnän kieltävä laki on tullut voimaan. Se pitää välttämättömänä ikääntyneiden palkansaajien aseman pikaista parantamista. Syrjintäkiellon valvontaa on sen mielestä tehostettava.

Yhtenä keinona vähentää ikäsyrjintää STTK pitää työnantajien taloudellisen vastuun tuntuvaa lisäämistä ikääntyneiden palkansaajien työttömyysturvan rahoituksessa ja työllistämistoimien kustannusten kattamisessa.

Lindén toivoo aktiivista nuorisotyötä

- On huolehdittava siitä, että kunnat täyttävät velvoitteensa. Erityistä aktiivisuutta tarvitaan nuorisotyön toimijoilta, totesi Lindén tiistaina Helsingissä nuorisojärjestöjen yhteistyöelimen Allianssin sekä Nuorisoasiain neuvottelukunnan yhteisessä seminaarissa.

Lindénin mukaan uusi hallitusohjelma antaa hyvät mahdollisuudet nuorisotyön kehittämiseen. Perusrahoitus on luvattu turvata, mutta tuen merkittävää kasvua on epärealistista odottaa.

Ministeri totesi, että erityishuomiota nuorisotyössä tullaan kiinnittämään nuorisotyöttömyyden torjuntaan, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamiseen ja sisällölliseen kehittämiseen.

Hänen mukaansa nuorisotyössä tulisi myös hyödyntää enemmän esimerkiksi Euroopan unionin hankerahoitusta.

Ei uusia elimiä EU:n työasioiden hoitoon

Työllisyyskomitean aseman vahvistamiseksi jäsenmaiden ministerit haluttiin siihen mukaan. Maanantaina näin tapahtui ensi kerran ja Suomea edusti työministeri Sinikka Mönkäre (sd.).

Jotkut tahot, esimerkiksi STTK Suomessa, ovat vaatineet uuden EU-elimen perustamista työelämän asioiden hoitoon. Se koostuisi EU-komission, ministerineuvoston sekä työmarkkinajärjestöjen edustajista.

Työllisyyskomitean kokouksessakin ajatus uuden elimen perustamisesta nousi esiin, mutta Mönkäreen mukaan enemmistö tyrmäsi ehdotuksen.
- Paremminkin on tehostettava yhteistyötä nykyisten elinten kesken, Mönkäre sanoi kokouksen jälkeen.

Pääosa komitean ajasta kului Saksan tekemän työllisyyssopimuksen käsittelyyn. Saksan paperi pohjaa paljolti siihen, että työllisyyden hoidossa raha-, budjetti- ja palkkapolitiikka sovitetaan nykyistä paremmin yhteen.

Valtaosa ministereistä lähti Mönkäreen mukaan siitä, että jokaisen maan kansallista sopimusoikeutta palkkapolitiikassa kunnioitetaan ja Euroopan keskuspankille taas suodaan sen vaatima itsenäisyys rahapolitiikan hoidossa. Ei siis mitään eurotupoa, vaan palkkakehityksen tiivistä seurantaa.

Yhteistyötä eri EU-elinten kesken on Mönkäreen mukaan tarkoitus tiivistää siten, että samaa työllisyysohjelmaa käsitellään sekä valtiovarainministereiden että työministereiden kokouksissa.

Näin rahakirstun nyörejä pitävien valtiovarainministereiden ja työllisyydestä vastaavien työministereiden uskotaan aiempaa paremmin löytävän kultaisen keskitien työllisyyden hoidossa.

Väyrynen näreissään Ahon presidenttipelistä

- Sovimme Ahon kanssa jo aikoja sitten, että käymme yhdet vaalit kerrallaan. Nyt on eurovaalien aika, ja vasta sitten on vuorossa presidentinvaalit, Väyrynen sanoo.

Väyrynen ei ole vielä päättänyt aikooko hän osallistua puolueensa presidenttipeliin. Hänen mukaansa ratkaisu tulee riippumaan kesäkuun eurovaalien tunnelmasta.

Koonnut: IA
30.4.1999