Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti

Jeltsin: Venäjän puolustuksen voima edelleen ydinaseissa

Jeltsin puhui ydinaseista turvallisuusneuvoston kokouksen alla. Turvallisuusneuvosto kokoontui nyt Jeltsinin johdolla ensi kerran sitten viime vuoden kesäkuun. Erittäin salaiseen kokoukseen osallistui Venäjän hallituksen eliitti, kuten pääministeri Jevgeni Primakov, puolustusministeri Igor Sergejev ja ulkoministeri Igor Ivanov.

Turvallisuusneuvoston sihteeri Vladimir Putin kiisti, että kokouksen pitäminen liittyisi mitenkään NATO:n ilmaiskuihin Jugoslaviaa vastaan.

Venäläisten uutistoimistojen mukaan Jeltsin oli hyväksynyt kokouksessa mm. päätöksen, joka tähtää taktisten ydinaseiden kehittämiseen. Venäjällä on asiantuntijoiden mukaan 10 000-12 000 taktista ydinasetta.

Taktiset ydinaseet eivät kuulu aserajoitussopimusten piiriin. Niitä on kuitenkin kaavailtu otettaviksi uuteen Start-3-sopimukseen.

Yhdysvallat haluaa Venäjän vähentävän ydinaseiden määrän puoleen nykyisestä eli 3 000:een ohjukseen ratifioimalla vuoden 1993 Start 2 -sopimuksen. Sopimus on kuitenkin joutunut Venäjällä vastatuuleen NATO:n aloitettua ilmaiskut Jugoslaviassa.

Suomi ja Viro haluavat Latvian ja Liettuan mukaan neuvottelemaan EU-jäsenyydestä

- Uskonkin, että Suomi ajaa EU:n laajentumiseen tähtäävää politiikkaa. Meille on hyvin tärkeää, että myös Latvia ja Liettua pääsevät mukaan neuvottelemaan jäsenyydestä, Laar sanoi keskustelujen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Laar kuvasi juuri EU:ta ja sen laajenemista neuvottelujen keskeiseksi aiheeksi. Viro haluaa hänen mukaansa tehdä hyvin omat kotiläksynsä ja käyttää hyväksi Suomen kokemuksia EU:n jäsenmaana.
- Suomen rooli Euroopassa seuraavan puolen vuoden aikana on hyvin tärkeä Virolle. Eihän EU ole koskaan ollut niin lähellä Viroa fyysisesti kuin nyt, Laar totesi.

Pääministeri Lipponen sanoi Suomen ajavan EU:n laajentumista ja pitävän mielessä Latvian ja Liettuan asian. Hän kiitteli Viron omaa lähentymisohjelmaa ja huomautti Viron tukeneen aktiivisesti mm. pohjoisen ulottuvuuden aloitetta.

EU:n lisäksi pääministerit keskustelivat myös mm. suomalaisen omaisuuden palauttamisesta Virossa. Lipponen piti asian keskeneräisyyttä ongelmana Suomen ja Viron välisissä suhteissa.

Hongkongiin voi muuttaa pari miljoonaa kiinalaista

Hongkongin korkein oikeus päätti tammikuussa, että kaikilla Kiinan kansalaisilla, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotoisin Hongkongista, on oikeus asettua asumaan entiseen brittisiirtokuntaan.

Tämä koskee kaiken ikäisiä kiinalaisia ja myös aviottomia lapsia. Tähän asti on ollut epäselvää, kuinka moni kiinalainen hyötyy päätöksestä.

Hongkongin hallitus on varoittanut laajan joukkomuuton seurauksista. Muuttovirta voi aikaa myöten olla suuri rasite mm. opetuksen, terveydenhuollon ja asumisen aloilla.

Öcalanille vaaditaan kuolemantuomiota

Asiakirjan mukaan Öcalanin johtamat Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) joukkiot "osoittivat täydellistä julmuutta siviileihin kohdistuneissa hyökkäyksissään; he tappoivat naisia, miehiä, nuoria, vanhoja sattumanvaraisesti eivätkä tehneet poikkeusta lasten kohdalla".

Myös opettajat, joiden uskottiin yrittävän tukahduttaa kurdien kulttuuria, olivat jossain vaiheessa PKK:n hyökkäysten kohteena. Asiakirja kertoo mm. vuonna 1990 kouluun tehdystä iskusta, jolloin PKK:n sissit ampuivat neljä opettajaa.

Syyttäjien mukaan Öcalan kantaa PKK:n perustajana ja johtajana henkilökohtaisen vastuun sotilaisiin ja siviileihin kohdistuneita iskuista.

Öcalan on syytteiden mukaan myöntänyt tähdänneensä kurdien itsemääräämisoikeuteen ja pyrkineensä jakamaan Turkin, ja rikoslaki määrää tästä rangaistukseksi kuolemantuomion.

Öcalanin asianajajat kertoivat, etteivät he ole vielä nähneet syytteitä. Euroopan maat ovat vaatineet helmikuussa pidätetylle kurdijohtajalle oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Marokko haluaa jalkapallon MM-kisat 2006

- Marokko haluaa järjestää ensimmäisenä Afrikan maana jalkapallon MM-turnauksen, maan urheiluministeri Ahmed Moussaoui kertoi.
- Tällä kertaa aiomme myös saada kisat, Moussaoui lisäsi.

Marokko haki huonolla menestyksellä vuosien 1994 ja 1998 MM-kisoja. 1994 turnauksen sai Yhdysvallat, viime vuonna isäntänä toimi mestaruuden voittanut Ranska.

Marokon ilmoitus oli kova isku Etelä-Afrikalle, joka on toivonut, että Afrikan maat yhdistäisivät voimansa ja jättäisivät vain yhden hakemuksen. Isäntämaaksi ehdotettaisiin tuolloin luonnollisesti Etelä-Afrikkaa.

Myös Brasilia, Saksa ja Englanti haluaisivat järjestää vuoden 2006 MM-kisat. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA nimeää kisaisännän ensi vuoden maaliskuussa.

YK:n ihmisoikeuskomissio haluaa lopettaa kuolemanrangaistukset

Genevessä vuosikokoustaan pitävä YK:n 53-jäseninen ihmisoikeuskomissio hyväksyi EU:n esityksen asiasta. Komissio toivoo, että nyt hyväksytty moratorio eli jäädytysesitys johtaa siihen, että kuolemanrangaistukset kielletään kaikkialla maailmassa.

Kokous äänesti moratorion puolesta äänin 30-11. Äänestämästä pidättyi 12 jäsentä. Sekä Kiina että Yhdysvallat, joita on pitkään arvosteltu kuolemanrangaistuksen sallivista laeista, äänestivät esitystä vastaan.

Amnesty Internationalin mukaan Yhdysvalloissa on teloitettu yli 500 ihmistä sitten vuoden 1977, jolloin kuolemanrangaistus otettiin maassa uudelleen käyttöön.

Albanialle ja Makedonialle lykkäystä velkojen maksuun

Päätöksen mukaan Albanian ja Makedonian ei tarvitse maksaa ulkomaisista veloista lankeavia maksujaan tämän vuoden huhtikuun ensimmäisen päivän ja ensi vuoden maaliskuun lopun välisenä aikana.

Albanialla on ulkomaista velkaa noin 900 miljoonan dollarin ja Makedonialla 1,2 miljardin dollarin arvosta.

Ranskalaisarvioiden mukaan Albanian velanhoitokustannuksen tänä ja ensi vuonna olisivat 60 miljoonaa dollaria, Makedonian puolestaan 250 miljoonaa dollaria.

Venäjä uusii sotilasoppiaan

Marsalkka Sergejev otti tiistaina ensi kerran kantaa NATO:n huippukokouksessa viime viikonvaihteessa hyväksyttyihin päätöksiin.

NATO-johtajat päättivät laajentaa sotilasliiton toimialuetta. NATO-maat saattavat myös ryhtyä sotilaallisiin toimiin ilman YK:n valtuutusta, niin kuin Kosovon kriisissä on jo tehty.

Puolustusministeri Sergejev toisti jälleen, että Venäjä tuomitsee NATO:n ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan. Ilmahyökkäykset ovat Sergejevin mukaan muuttamassa täysin kylmän sodan jälkeisen maailman.
- Jos rauhanomaista ratkaisua ei löydetä Jugoslaviassa, tulee maailma näyttämään täysin erilaiselta kuin ennen, Sergejev sanoi televisioidussa arvioinnissaan.

Sergejev toisti myös, että Venäjä ei ikinä hyväksy Viron, Latvian ja Liettuan liittymistä NATO:on. Baltian maat ovat niiden yhdeksän joukossa, joille jäsenyys on NATO:n mukaan jatkossa avoinna.
- Tämä olisi suuri uhka Venäjälle. Ryhdymme kaikkiin tarvittaviin toimiin minimoidaksemme tällaisesta kehityksestä johtuvan uhan.

Bouteflikasta tuli Algerian presidentti

Armeijan tukema Bouteflika voitti huhtikuun puolivälissä presidentinvaalit, joissa oli vain yksi ehdokas. Muut kuusi ehdokasta vetäytyivät vaaleista, ja he syyttivät viranomaisia vaalien tuloksen sopimisesta jo etukäteen.

Bouteflikan virkaanastujaisseremonia oli lyhyt, ja siihen osallistui vain presidentinlinnan henkilökunta. Hänen toimikautensa on viisi vuotta.

Zeroual ilmoitti yllättäen viime syyskuussa, että hän haluaa erota presidentintehtävästä kaksi vuotta ennen toimikautensa päättymistä.

EU: Balkanin jälleenrakentaminen maksaa 150 miljardia

Lähteiden mukaan talousasioista vastaava komissaari Yves-Thibault de Silguy esitti arvion G7-maiden valtiovarainministereille ja keskuspankkien johtajille kokouksen yhteydessä.

G7-ryhmä vetosi kokouksen jälkeisessä yhteisessä lausunnossaan kansainväliseen yhteisöön ja talouslaitoksiin, jotta nämä toimisivat yhdessä Kosovon kriisistä kärsineiden maiden vahinkojen korjaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Greenpeace: Jäsenyysneuvottelut Slovakian kanssa lopetettava

Slovakian hallitus päätti viime viikolla perua vuonna 1994 tehdyn päätöksen sulkea kaksi ydinreaktoria vuoteen 2000 mennessä.
- Päätös merkitsee, että vaaralliset laitokset saavat jatkaa toimintaansa ja uhata niin väestöä kuin ympäristöäkin, Pearson toteaa.

Pearsonin mukaan Yhdysvaltain energiaviranomaiset luokittelivat jo 1995 kyseiset Bohunicen reaktorit maailman vaarallisimpien joukkoon.

Ellei EU rankaise Slovakiaa ydinvoimatapauksessa, se on Greenpeacen mukaan haitallinen merkki niille muille maille, joilla myös vaarallisia, lopetusuhan alla olevien venäläistyyppisiä ydinvoimaloita.

Greenpeacen mukaan EU:n tulee kieltäytyä jäsenyysneuvotteluista Slovakian kanssa, jos kyseistä ydinvoimalaa ei suljeta aiemman suunnitelman mukaisesti.

Koonnut: IA
29.4.1999