 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tutkija Tapio Määttä oikoo maanomistusoikeuden virhekäsityksiä
Maanomistuksesta on monia virhekäsityksiä niin arkiajattelussa kuin oikeudellissakin yhteyksissä. Maanomistusoikeudesta vastikään väitellyt oikeustieteen kandidaatti Tapio Määttä korostaakin, että yksityinen maanomistus on poliittinen käsite ja että historian eri vaiheissa maanomistusta on myös monin tavoin rajoitettu.Oikeustieteen kandidaatti Tapio Määtän väitöskirja Maanomistusoikeus tarkastettiin lauantaina Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessaan hän osoittaa, että omistusoikeus on yhteisöllisenä instituutiona luonteeltaan sosiaalinen ja jo alunperin monella tavoin rajoittunut. Maaomaisuuden yhteydessä ei Määtän mukaan ole perusteita ajatella omaisuuden käytön olleen edes alun perin rajoittamatonta. Viimevuosien luonnonsuojelukeskustelujen kautta maanomistus ja sen rajoittaminen on noussut myös politiikan kestokiistaksi. Kokoomuksen ohjelmatoimikunnassa sekä Tuhatkunnan puheenjohtajana takavuosina toiminut Määttä onkin analysoinut käsitettä myös aatehistoriallisesti. Hän huomauttaa, että ajatus omistusoikeudesta vahvana ja muut poissulkevana oikeutena on historiallisesti keskeinen markkinatalousyhteiskunnan taustaideologiaan liittyvä liberalistinen korostus.
Virhekäsitykset ruokkivat MTK:taOmistusoikeuteen liittyykin monia virheellisiä käsityksiä, joita Määttä oikoo. Konkreettisessa arkiajattelussa käsitetään maanomistajan oikeudellinen asema usein väärin.Natura 2000 -ohjelman yleisönosastokeskustelussa näkyi, että vastustetaan jopa sellaista, joka on jo toteutunut. Samalla MTK:n Natura-kampanja sai vastakaikua virhekäsityksistä. Ihmisillä onkin Määtän mukaan monesti voimassa olevaa oikeutta laajempi kuvitelma siitä, mitä omistaja saa tehdä. - Arkiajattelussa on usein lähtökohtana, että omistaja saa tehdä mitä haluaa, ja jos hän ei saa tehdä mitä haluaa jostakin luonnonsuojelusyystä, niin sitten lasku vain valtiolle ja rahaa tulee. Tämähän ei pidä paikkansa.
Kokoomuksella maanomistusfraseologiaaTämän hetken puolueretoriikassa omistusoikeudella on varsinkin porvaripuolueissa Määtän mukaan korostunut merkitys suhteessa ympäristöön. Tämä näkyy Kokoomuksenkin ohjelmista, joissa hänen mielestään on vahva fraseologinen julistus yksityisen omistusoikeuden yhteiskunnallisesta merkityksestä.- Poliittisessa omistusoikeusretoriikassa unohtuu ehkä joitakin omistusoikeuden puolia, esimerkiksi se, mikä on olemassa oleva oikeus, pohtii Määttä. Hän myös muistuttaa, että liberalismin ohella Kokoomuksen aatehistoriaan kuuluneet konservatismi ja sosiaalireformismi ovat kansakunnan yhtenäisyyden säilymisen nimissä hyväksyneet omistusoikeuteen liittyvät voimakkaatkin puuttumiset. Tällaiset tapahtumia olivat torpparivapautus ja sodan jälkeinen asutustoiminta. Määttä pohtiikin, että jos näitä Kokoomuksen historiallisia juuria katsotaan niin huomataan, että puolueessa on nähnyt useita erilaisia syitä, jotka ovat olleet tärkeitä maan omistamisen rajoittamiseksi. - Nyt on vain kyse siitä, mikä paino arvona ympäristökysymyksillä on kokoomuslaisessa aatemaailmassa, että ne ymmärrettäisiin samalla tapaa luonnollisiksi ja välttämättömiksi perusteiksi omistusoikeuden rajoituksille. Jos kysymys omistusoikeudesta nähtäisiin aatekerrostuman elimellisenä osana, niin sitä kautta avautuisi näkökulma, että omistamiseen kuuluu vastuu ja erilaisia velvollisuuksia. Määtän mukaan tällä hetkellä ympäristökysymykset edellyttävät tiettyjä puuttumisia omistajan käyttäytymiseen.
Väline vai itseisarvo?Kokoomuksessa näytetään kuitenkin pitävän omistusoikeutta itseisarvona eikä vain välineenä johonkin, mikä suhteessa aatetaustaan on yllättävää. Kovin paljon laajemmin ei omistusoikeuskeskustelu ole tosin muissakaan puolueissa edennyt. Puhe tyssää omistusoikeuteen eikä mene sen taustalla oleviin arvoihin.Määttä tähdentää, että politiikan vapauteen kuuluu asettaa tavoitteita haluamallaan tavalla, eikä omistusoikeuden puolustaminen sinällään ole poliitikolta oikein tai väärin. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa laajempia perusteluja ja avoimempaa argumentaatiota. - Se, että vain omistusoikeus sinällään olisi arvo, johon vedotaan, on ongelmallista, sillä senkin taustalla vaikuttaa esimerkiksi taloudellisia arvoja.
Ympäristölakeja ei otettu vakavastiVäitöskirjassaan Määttä korostaa, että käytännössä maanomistajan oikeus käyttää omaisuuttaan on sekä julkisten että yksityisten intressien vuoksi rajoitetumpaa kuin muun omaisuuden. Maanomistusoikeuden onkin aina ymmärretty olevan luonteeltaan erityinen omistamisen muoto.Ympäristö- ja luontoarvoihin perustuva omaisuuden käytön rajoittaminen onkin näin historiallisesta näkökulmasta johdonmukainen jatkumo aikaisemmalle kiinteän omaisuuden käytön sääntelylle. Määttä kritisoi oikeudellisissa yhteyksissä otettua tarkastelukulmaa, jossa omistusoikeutta on pyritty viimeisten vuosikymmenien aikana tarkastelemaan epäpoliittisena ja arvoneutraalina ilmiönä. Yhteiskunnallisesti ja moraalisesti neutraalia kuvausta omistusoikeudesta ei hänen mukaansa ole olemassa. Tutkimuksessa omistusoikeutta tarkastellaan läpikotaisin poliittisena ja moraalisena instituutiona. Omistusoikeus kytkeytyy oikeudellisena instituutiona tiiviisti osaksi politiikkaa ja moraalia erityisesti osana perusoikeusjärjestelmää. Omistusoikeuden valtiosääntöoikeudellisten sääntelymahdollisuuksien kannalta keskeistä on, että ympäristöperusoikeuksien säätäminen osaksi perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman ympäristöarvoihin perustuvan maaomaisuuden käytön rajoittamisen. Määttä huomauttaakin, että viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana säädettyjä ympäristölakeja ei ole otettu tosissaan sellaisina impulsseina, joiden vuoksi omistusoikeusajattelun olisi tullut muuttua. Siitä aiheutuu jatkuva jännite omaisuuden käytön sääntelyn ja omistusoikeuden välillä.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE