Norjan puolustus uusien haasteiden edessä

Tuore puolustusministeri myöntääkin, että uusi työ alkoi suurien haasteiden edessä.
- Tämä ajallinen yhteensattuma teki tietysti tilanteesta minulle entistä vaativamman. Alku on ollut rankka, Löwer sanoi tavatessaan suomalaistoimittajia keskiviikkona Oslossa.

Aiemmin työ- ja hallintoministerinä ollut Löwer peri Dag Jostein Fjärvollin tehtävän, kun pääministeri Kjell Magne Bondevik joutui tekemään uudelleenjärjestelyjä vähemmistöhallituksessaan oikeusministerin jätettyä paikkansa sairauden vuoksi.

Löwer pitäytyy tiukasti NATO-ruodussa eikä halua tässä vaiheessa spekuloida, vaatiiko Kosovon kriisin ratkaisu maajoukkojen osallistumista Jugoslavian vastaisiin sotatoimiin.

- Naton sisällä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että nykyistä strategiaa - jossa maajoukkoja ei ole mukana - jatketaan ja katsotaan, johtaako se tulokseen. Ja päämäärähän on selvä; kaikkien sotilaallisten ja puolisotilaallisten joukkojen on poistuttava Kosovosta, jotta pakolaiset voivat turvallisesti palata takaisin.

Norja osallistuu NATO:n ilmahyökkäyksiin kuuden hävittäjän ja noin 180 miehen voimin. Norjalaiskoneet eivät kuitenkaan osallistu varsinaisiin pommituksiin, vaan toimivat tukitehtävissä.

Norjalaisten osallistumiseen mahdolliseen maasotaan Löwer ei halua ottaa kantaa niin kauan kun NATO ei ole tehnyt asiasta päätöstä.

NATO:n uusi oppi haasteellinen

NATO päätti viime viikonvaihteessa Washingtonissa pidetyssä huippukokouksessaan, että sotilasliitto voi toimia myös oman alueensa ulkopuolella kriisinhallintatehtävissä. Löwer myöntää, että uusi strategia asettaa myös Norjalle vaatimuksia.

- Norjan on tarkistettava oma puolustuskonseptinsa ja -rakenteensa, jotta voidaan nähdä, missä määrin me voimme vastata tämän uuden strategian tuomiin haasteisiin.

Tämä arviointityö on jo täydessä käynnissä. Valmisteilla on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä kokonaisvaltainen puolustussuunnitelma, joka tulee suurkäräjien päätettäväksi vuonna 2001.

Löwer huomauttaa, että esimerkiksi Norjan yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustus asettaa tiettyjä rajoituksia Norjan mahdollisuuksiin osallistua NATO:n kansainvälisiin operaatioihin. Toisaalta taas perinteisissä rauhanturvatehtävissä Norja on kokoonsa ja väkimääräänsä nähden erittäin vahvasti edustettuna.

EU:n uusi rooli puolustuspolitiikassa

NATO:n tuore päätös hyväksyä EU:lle suurempi rooli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on herättänyt huolta siitä, väheneekö EU:n ulkopuolella olevan Norjan vaikutus Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Suunnitelma Länsi-Euroopan unionin WEU:n liittämisestä EU:hun herättää myös kysymyksiä, koska Norja on vain WEU:n liitännäisjäsen.
- Kaikki riippuu nyt siitä, miten hyvin me kykenemme hyödyntämään käytettävissä olevat vaikutusmahdollisuutemme tässä uudessa tilanteessa, puolustusministeri toteaa.

Hän arvioi, ettei päätöstä WEU:n aseman muuttamisesta tehdä hetimiten, vaikka suunnitelma onkin olemassa. Jos WEU sulautuu EU:hun, Norja pyrkii luomaan mahdollisimman hyvät suhteet tähän uuteen järjestöön.

- Järjestely voisi olla samankaltainen kuin meidän nykyinen liitännäisjäsenyytemme WEU:ssa, Löwer arvioi.

Ei uutta keskustelua EU-jäsenyydestä

Epäily Norjan painoarvon heikkenemisestä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on nostanut esiin myös mielipiteitä, joiden mukaan Norjan olisi vielä kerran harkittava EU-jäsenyyttä. Puolustusministeri ei kuitenkaan jaa tätä käsitystä.

- Uskoisin, että tällaista perustetta voivat käyttää ne, jotka ovat alun perinkin kannattaneet Norjan EU-jäsenyyttä. Puolustuspolitiikka on tärkeää Norjalle, mutta me yritämme hoitaa sen jatkossakin ajautumatta uuteen keskusteluun EU-jäsenyydestä, Eldbjörg Löwer painottaa.

STT-IA
30.4.1999