Palestiinan valtion perustaminen lykkääntyi



Palestiinalaiset ilmoittivat lykkäävänsä Palestiinan valtion itsenäisyysjulistusta. Syynä olivat ulkomaiden painostus ja Israelin lähestyvät vaalit. Takkuista rauhanprosessia ei haluta enää hankaloittaa enempää.


Palestiinan vapautusrintaman PLO:n johtajat päättivät torstaina, että he perääntyvät aikomuksestaan julistaa Palestiina itsenäiseksi toukokuun 4. päivä. Israelissa pidetään vaalit 17. toukokuuta, ja on itsestään selvää, että palestiinalaisten provokatiivinen itsenäisyysjulistus olisi tuottanut Israelin kovan linjan oikeistopuolueille mukavasti lisää ääniä.

Itsenäisyyshanketta ei kuitenkaan haudattu, vaan se on tarkoitus ottaa uudelleen esiin vaalien jälkeen. Amerikkalaiset ovat ehdottaneet vuoden lisäaikaa lopullisen rauhansopimuksen tekemiselle.

Arafat taipui

Jasser Arafatin mukaan valtion perustamiselle ei ole kiirettä, koska valtio on käytännössä jo olemassa. Aikaisemmin 4. toukukuuta oli Arafatin mielestä itsenäisyysjulistukselle pyhitetty päivä. Tällöin Oslossa sovittu viiden vuoden palestiinalaisten autonomia-aika päättyy.

Arafat kuitenkin ilmeisesti viimein tajusi menettävänsä paljon hyvää kuvaansa ulkomailla ja lisäävänsä tarpeettoman paljon Netanjahun mahdollisuuksia tulla valituksi uudelleen.

Maanantaina palestiinalaisjohtajien 124-jäseninen neuvosto hyväksyi päätöksen, jossa vaaditaan jatkamaan pyrkimyksiä perustaa Palestiinan valtio pääkaupukinaan Jerusalem, mutta mitään päivämäärää itsenäisyydelle ei mainittu.

Amerikkalaisten ehdotus vuoden lykkäyksestä

Arafat on kierrellyt viime viikkoina ympäri maailmaa etsimässä tukea hankkeelleen, mutta sitä ei ilmeisesti löytynyt kovin paljon. Maanantaina hän kuvaili enemmän kuin myönteiseksi amerikkalaisten ehdotusta vuoden lisäajasta lopullista rauhansopimusta varten. Tällöin sopimus tehtäisiin ensi vuoden toukokuussa.

Presidentti Bill Clinton on luvannut tälle aikataululle tukensa kirjeessään Arafatille. Amerikkalaiset ovat luvanneet auttaa lopullisten rauhanneuvottelujen käynnistämisessä Israelin vaalien jälkeen.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut periaatteessa hyväksyvänsä kutsun konferenssiin, mutta puolustusministeri Moshe Arensin mielstä vuosi on neuvotteluille liian lyhyt aika. Vaalien voittajana voi kuitenkin olla työväenpuolue.

Tuhottuja haaveita

Palestiinalaiset ovat toivoneet muodollisen valtion perustamista siitä lähtien, kun Arafat ja Israelin silloinen pääministerri Jitzhak Rabin allekirjoittivat sopimuksen Gazan ja Jerikon itsehallinnosta viisi vuotta sitten.

Rauhaprosessi kuitenkin hidastui Rabinin murhan jälkeen, ja on ollut umpisolmussa viimeiset kuukaudet. Arafat on saanut hallittavakseen vain osan Länsirannasta ja Gazasta. Israelin kanssa ei onnistuttu luomaan hyviä työskentelysuhteita, ja tämä on osaltaan johtanut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin palestiinalaisalueilla.

Israelilaiset ovat esimerkiksi eristäneet täydellisesti Gazan alueen. Alueelta johtaa ulos vain yksi tie, ja ulosmenijät joutuvat esittämään kolme erilaista henkilötodistusta. Monista tarkastukset ovat nöyryyttäviä.

Itsehallinon piti olla avaus palestiinalaisten omanarvontunnon kasvulle, mutta israelilaisen turvallisuuskoneiston masinoima todellisuus on jotain aivan muuta.

Palestiinalaisten avattava silmänsä

Yli 60 000 gazalaista työntekijää on menettänyt työpaikkansa Israelissa sen jälkeen kun Israel eristi alueen turvallisuussyistä, kuten he sanovat. Tämä on ollut kova suonenisku alueen taloudelle.

Rauhanprosessin jatkuminen on palestiinalaisille erittäin tärkeää. Heidän on saatava tehtyä rauha Israelin kanssa ja heidän on saatava alueidensa rajat auki. Palestiinan valtio ei voi toimia tällä tavalla eristettynä. Israelilaisille uhittelu ei enää johda mihinkään, pahimmassa tapauksessa palestiinalaiset saavat kärsiä Netanjahun kansallispolitiikasta vielä seuraavankin vaalikauden.

Arafat sanoi, että palestiinalaisilla ei ole varaa tehdä erhedyksiä nykyisessä herkässä tilanteessa. Hänen mukaansa palestiinalaisten on avattava silmänsä, koska tie on pitkä ja vaikea.

Tiukka Israelin pääministeri

Pääministeri Netanjahulla on selkeä mielipide palestiinalaisten yksipuolisista hankkeista. Epäselvää ei myöskään ole, miten Israelin hallitus olisi reagoinut. Netanjahu on yksinkertaisesti ilmoittanut liittävänsä Länsirannan ja osan Gazasta pysyvästi Israeliin, jos Arafat ei luovu itsenäisyysjulistuksesta.

Netanjahun mukaan Arafat perääntyi, koska hän tietää, että pääministeri Netanjahu ei tule koskaan hyväksymään Palestiinan valtiota. Tämä on Netanjahun vaalipuhetta. Jos Netanjahu sattuisi voittamaan vaalit, olisi kiintoisaa katsoa, miten tiukasti hän todella tulisi vastustamaan Palestiinan valtion perustamista.

Jos molemmat osapuolet lukkiutuisivat kantoihinsa, olisi seurauksena uusi kansannuosu ja hulina alueella. Yhdysvallat ei sitä katsoisi hyvällä, kuten se ei ole katsonut hyvällä Netanjahuakaan, joka omalla joustamattomalla politiikalla on halvaannuttanut lupaavasti alkaneen rauhanprosessin.

Ratkaisu pakko saada aikaan

Ratkaisu alueen moniin ongelmiin olisi työväenpuolueen voitto vaaleissa. Työväenpuolueen johtaja Ehud Barak on käynyt Netanjahun kanssa ankarasti kilpaa vaalivoitosta. Työväenpuolue neuvotteli PLO:n kanssa väliaikaisen rauhansopimuksen 1993 Oslossa, mutta kaikki meni pilalle, kun juutalaiskiihkoilija surmasi Rabinin.

Ajankohta itsenäisyysjulistukselle oli monin tavoin huono. Israelin vaalien läheisyys teki siitä järjetöntä leikkimistä tulella. Viime kuukauden aikan lisäksi poliittinen ilmapiiri Välimeren alueella on muuttunut äkisti, kun NATO on joutunut Kosovossa yhä laajeneviin sotatoimiin.

Tässä tilanteessa ei Yhdysvalloilla eikä länsimailla ole pienintäkään halua saada sivustaansa mitään lisäharmia. Yhdysvallat, EU ja arabimaat pyysivätkin kaikki Arafatia lykkäämään julistustaan. Länsimaat ovat palestiinalaisille näiden uhmakkaista puheista huolimatta hyvin tärkeitä, koska ne ovat viime kädessä ainoita, jotka kykenevät painostamaan Israelia myönnytyksiin.

HEIKKI JANTUNEN
30.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE