Lipponen: Hallitus panee itsensä likoon tupon puolesta

Tupo-halujen laimentuminen kiristää tunnelmia SAK:ssa

Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) näkee taustalla optiovoittoihin verrattavaa eduntavoittelua.

- Myös palkanansaitsijoiden riveissä on syviä tahdonilmaisuja, joilla haluttaisiin päästä samanlaiseen rahastukseen, mitä muutamien suuryritysten johtajat tekivät ylisuurilla optiopalkkioillaan tai osakkeenomistajat nopeilla voitontavoitteluillaan, Lundh sanoi vappuna mm. Oulussa.

Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala (sd.) arveli Taivalkoskella, että laaja-alaiselle tuloratkaisulle ei ole edellytyksiä, jos osa merkittävistä teollisuusliitoista jättäytyy sen ulkopuolelle.

- On harhaa kuvitella, että jotkut liitot voivat lähteä omille teilleen nokkimaan rusinat pullasta ja edellyttää silti toisilta palkkamalttia, Vanhala sanoi.

Lundh jarrutteli voimakkaasti sellaisia irtiottoja, jotka tekisivät uuden keskitetyn tuloratkaisun syntymisen mahdottomaksi.
- Nyt on aivan liian aikaista vielä ryhtyä rakentamaan tulopoliittisen tai liittokohtaisen tien varaan, hän sanoi.

Neljä ammattiliittoa ilmoitti jo viime syksynä tähtäävänsä liittokohtaisiin sopimuksiin, kun nykyinen sopimuskausi päättyy ensi tammikuussa. Perusteluina olivat mm. alakohtaisten ongelmien ratkaiseminen ja tyytymättömyys palkkojen kehitykseen.

Lundh viestitti liittoratkaisuja haikaileville, että elämä EMU-rahaliitossa asettaa joka tapauksessa omat raaminsa.
- Sopimusmuodosta riippumatta tuleva jakovara tulee muodostumaan inflaation ja kokonaistuottavuuden kehityksestä.

"Ay-liikkeen kädet sidottu"

Lähteenmäen mielestä työnantajat ovat käyttäneet alhaisia palkankorotusratkaisuja hyväkseen ja siirtäneet "löysää rahaa" omistajille ja optioina johtajien taskuun.
- Ay-liikkeen ja työntekijöiden kädet on sidottu tulopoliittisella kokonaisratkaisulla, Lähteenmäki sanoi.

Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl (sd.) arveli Vaasassa, ettei ay-liike saa työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista läpi, jos osa osa omista riveistä puuttuu neuvottelupöydästä.

Eläkeputken sulkemisesta huoli

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Ritva Savtschenko (ent. vas.) epäili Turussa, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat jo sopineet asiasta, mutta "vaalien takia sitä ei ole tuotu julki".

Putkella tarkoitetaan sitä, että yli 55-vuotiaana työttömäksi joutunut voi saada työttömyyspäivärahaa siihen saakka, kunnes hän täyttää 60 vuotta ja pääsee työttömyyseläkkeelle. Normaalisti päivärahaa maksetaan yhtäjaksoisesti enintään 500 päivältä.

Ihalainen varoitti työnantajia pilaamasta tupo-ilmapiiriä

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä puhunut Ihalainen viittasi vaatimuksiin työtaisteluoikeuden rajoittamisesta ja "pakkosovittelujärjestelmän suuntaan johtavista esityksistä".

- Tällaisten esitysten jatkuva tyrkyttäminen johtaa vain siihen, että vähäisetkin edellytykset työllisyyttä tukevan ja kattavan työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi on hukattu, Ihalainen sanoi.

Ihalaisen mielestä ilmapiiriä on vahingoittanut myös se, että "maltillisten työllisyystupojen aikana maltti ei olekaan koskettanut kaikkia".
- Optioita on jaettu löysin perustein ja tavalla, joka loukkaa monen palkansaajan oikeudenmukaisuuskäsitystä.

Ihalainen myös torjui sellaisen ajattelun, että palkankorotusten tarve ostettaisiin pois veronkevennyksillä.
- Nykyisessä suhdannetilanteessa on perusteltua, että palkkaratkaisun osuus ostovoiman kartuttamisessa on veronkevennyksiä suurempi, Ihalainen sanoi.

Lipponen: Hallitus panee itsensä likoon tupon puolesta

Veroratkaisut voivat Lipposen mukaan olla osa tupoa. Hän korosti kuitenkin, ettei verotuksella missään tapauksessa korvata palkankorotuksia tavalla, joka vaarantaisi kansalaisten perusturvan rahoituksen.

Lipposen kannanotto lienee vastaus työnantajapuolelle, josta aiemmin viikolla kyseltiin hallituksen vastaantuloa veroasioissa. Samalla Lipponen patisteli työmarkkinajärjestöjä selvittämään keskenään asioita, jotka "ne itse ovat halunneet hoitaa mahdollisimman pitkälle".

Asioita käsitellään parhaillaan mm. työsopimuslakikomiteassa. Lipponen toivoi, että komitean työhön panostettaisiin nyt enemmän kummallakin puolella. Lipponen puuttui myös hallituksen piirissä käytyyn keskusteluun ns. rakenteellisten muutosten tarpeellisuudesta.

Lipposen mielestä niitä on toteutettava "tasapainoisella ja oikeudenmukaisella tavalla".
- Ei voida ajatella, että keskitytään vain kapealle alueelle verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovituksessa ns. kannustinvaikutuksia etsien.

Suurin rakenteellinen ongelma työllisyyden kannalta on Lipposen mielestä työn ja pääoman verotuksen epäsuhta.

Jos palkkaverotuksen alentamisessa ollaan tosissaan, edellyttää se Lipposen mielestä kiinteistöveron osuuden lisäämistä verotuloissa, puuttumista pääomaverotuksen epäoikeudenmukaisuuksiin ja suurituloisten etuihin kuten vapaaehtoisten eläkevakuutusten "suhteettomaan veroporkkanaan".

STT-IA
2.5.1999