Ylivelkaantuneille apua ulosoton enimmäiskestosta

Keskusta hiillosti Siimestä korkovähennyksistä ja kulutusluotoista

Ylivelkaantuneiden aseman parantamisesta käydyssä ajankohtaiskeskustelussa hallitus puolestaan tarjosi avuksi mm. enimmäiskeston määräämistä ulosotolle.

Maria Kaisa Aula (kesk.) katsoi hallituksen ohjelman olevan ristiriidassa ylivelkaantuneiden aseman parantamisen kanssa. Ohjelman mukaan vuonna 1992 käyttöön otettu ylimääräinen korkovähennys poistetaan. Vähennys on perustunut vuoden 1992 lopun lainojen määrään.

Toinen valtiovarainministeri Siimes sanoi, että kyse on puhtaasti valtion veropohjan laajentamisesta. Monilla korkovähennykseen oikeutetuilla ei enää edes ole niitä velkoja, joiden perusteella vähennys määräytyi.

- Kuulun esimerkiksi itse tällaiseen joukkoon puolisoni puolesta, jolla on ollut asuntovelka. Ei ole enää, koska asumme vuokralla, mutta vähennys on ollut silti olemassa. Lainsäädäntö ei ole ollut loogista, Siimes sanoi.

Siimeksen vastaus ällistytti Aulan, jonka mielestä hallituksen ei pitäisi ratkaista asioita sillä perusteella, mitä ministerin omaan talouteen kuuluu.

Siimes käänsi piikin takaisin sanomalla, että asuntovelallisten ongelmana oli "erään nimeltämainitsemattoman" eli Ahon hallituksen aikana korkea reaalikorko, jonka edellinen hallitus sai alas.

Siimes ei huolissaan lainojen markkinoinnista

Toisen sanailun keskusta ja Siimes kävivät pankkien kasvaneesta luottotarjonnasta. Olavi Ala-Nissilä (kesk.) viittasi Suomen Pankin huoleen, että euroalueen reunoilla korkotaso on liian alhainen, mikä on kasvattanut luotonantoa.

Portugalissa ja Irlannissa kasvu on ollut 20-30 prosenttia, Suomessakin 12 prosenttia. Siimes ei nähnyt aihetta puuttua pankkien lainamarkkinointiin, eikä hän pitänyt tilannetta vielä hälyttävänä.

Siimes korosti, että pankkien pitää noudattaa hyvää pankkitapaa niin lainojen markkinoinnissa kuin takauksissakin. Rahoitustarkastus valvoo pankkien toimintaa ja pankit arvioivat asiakkaiden maksukykyä Siimeksen mielestä huolellisesti.

Anu Vehviläinen (kesk.) huomautti pankkien tarjoavan jopa 50 000 markan luottoja ilman vakuuksia ja postimyyntifirmojen tarjoavan luottoja yli 20 prosentin vuotuisella korolla. Vehviläinen sanoi ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön pitävän kulutusluottokulttuuria jo 1980-luvun hullujen vuosien kaltaisena.

Ulosotolle tulossa enimmäiskesto

Vasemmistoliiton Kari Uotilan aloitteesta käytyyn ajankohtaiskeskusteluun osallistui Siimeksen ohella kaksi uuden hallituksen tuoretta ministeriä.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) kertoi ministeriönsä asettaneen työryhmän valmistelemaan lakia velkaneuvonnasta. Tarvittavia budjettilinjauksiakin on valmisteltu.

Toinen apu ylivelkaantuneille on tulossa hallitusohjelman mukaisesti ulosoton pitkäkestoisuuden vähentämisestä. Toisin sanoen ulosoton perusteille, velkomusasiakirjalle tai vastaavalle aiotaan säätää voimassaoloaika.

Koskisen mukaan selvitettävänä on myös palkan ja eläkkeen ulosmittauksen lieventäminen pienituloisimpien osalta ja häätöä koskevien säännösten uudistaminen.

Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) torjui ylivelkaantuneiden yleisen armahtamisen sanoen, että yhteiskunnan yleinen velkamoraali lepää sen varassa, että lainaksi otettu raha on jossain muodossa maksettava takaisin. Inhimillisistä syistä säännöstä on kuitenkin joskus poikettava.

Ministereiltä kysyttiin kantaa mm. asumismenojen huomioon ottamiseen ulosotossa. Oikeusministeri Koskinen viittasi eräisiin julkisuudessa esillä olleisiin liikemiehiin, joilla on satojentuhansien markkojen vuotuiset asumismenot.

Asumiskulujen huomioonottamisen takia ulosotto olisi entistä vaikeampaa, sillä se on jo nyt vaikeaa, koska omaisuutta on siirretty muihin nimiin.

STT-IA
5.5.1999