 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ulkosuomalaiset vetoavat kaksoiskansalaisuuden puolesta
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö on vedonnut Suomen päättäjiin, jotta Suomi sisällyttäisi kaksoiskansalaisuuden valmisteilla olevaan kansalaisuuslakiin. Kansalaisuuskysymys oli alkuviikosta Helsinkiin kokoontuneen puhemiehistön pääaiheita.Ulkosuomalaisten edustajat kävivät tapaamassa mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä. Tapaamisen yhteydessä näille tähdennettiin sitä, miten tärkeänä ulkosuomalaiset pitävät mahdollisuutta säilyttää Suomen kansalaisuus, vaikka he saisivatkin uuden asuinmaansa kansalaisuuden. - Kysymys on tunne- ja identiteettisyistä, vakuuttaa parlamenttisihteeri Mikko Harjulehto ja lisää, että asiaan ei liity rahallisia perusteita. - Kannattaa muistaa, että Suomen sosiaaliturva on sidoksissa asuinpaikkaan. Suomen sosiaaliturvasta hyötyy vain se, joka asuu vakituisesti Suomessa. Tätä nykyä muualle asettunut suomalainen menettää automaattisesti Suomen kansalaisuuden, jos hän ottaa uuden asuinmaansa kansalaisuuden. Kaksoiskansalaisuus on mahdollinen vain joissakin erityistapauksissa. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö vetoaa kaksoiskansalaisuuden mahdollisuutta ajaessaan myös Ruotsin esimerkkiin. Sikäläinen kansalaisuuskomitea on äskettäin saanut valmiiksi nelisatasivuisen mietinnön, jossa puolletaan kaksoiskansalaisuutta.
Ohjelma selkiyttämään ulkosuomalaispolitiikkaaKaksoiskansalaisuus on ulkosuomalaisparlamentille tulleiden yhteydenottojen ja aloitteiden perusteella ulkosuomalaisia eniten askarruttava kysymys. Parlamentissa on koettu tärkeäksi myös erityisen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman aikaansaaminen. Sellaisen toivotaan selkeyttävän valtionhallinnon käytäntöjä. Tähtäimessä on mm. ulkomailla asuvien suomalaisten tiedonsaannin parantaminen. Ohjelman laatiminen on valtioneuvoston asettaman etnisten suhteiden toimikunnan ulkosuomalaisjaoston vastuulla. Alustavan luonnoksen odotetaan olevan valmis syksyllä, jolloin ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu seuraavan kerran. Tällöin puhemiehistö saisi sanoa omat kommenttinsa ohjelmaluonnoksesta. Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin elokuussa 1997 ulkosuomalaisten etujärjestön Suomi-Seura ry:n aloitteesta. Parlamentin säännöt ja perustamisasiakirjan on tähän mennessä ratifioinut 318 ulkosuomalaisyhteisöä.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE